Tilintarkastusyhteisö vai yksittäinen tarkastaja – kysymys nousee esiin lähes aina, kun pk-yritys, taloyhtiö tai yhdistys valitsee ensimmäistä kertaa tai vaihtaa tilintarkastajaansa. Valinta ei ole pelkkä muodollisuus, sillä se vaikuttaa hintaan, palvelun jatkuvuuteen ja siihen, minkälaista osaamista tarkastuksen taustalla on käytettävissä.
Mitä eroa on tilintarkastusyhteisöllä ja yksittäisellä tarkastajalla
Tilintarkastusyhteisö on rekisteröity yhtiö – esimerkiksi KPMG, PwC, EY, Deloitte, BDO, Grant Thornton, RSM Finland tai Mazars – jonka palveluksessa työskentelee useita HT-, KHT- ja JHT-tilintarkastajia. Yhteisössä varsinaisen tarkastuksen tekee aina nimetty päävastuullinen tarkastaja, mutta hänen tukenaan on assistentteja, erikoisosaajia ja tarvittaessa toinen tarkastaja varahenkilönä.
Yksittäinen tarkastaja puolestaan toimii omalla toiminimellään tai pienenä yhden hengen toimistona. Hän on suorittanut saman HT-tutkinnon kuin yhteisön tarkastajatkin, ja pätevyysvaatimukset ovat identtiset – PRH:n tilintarkastusvalvonta ei tee eroa sen suhteen, työskenteleekö tarkastaja yksin vai ison yhteisön nimissä. Tämä on hyvä pitää mielessä, koska yleinen väärinkäsitys on, että yksin toimiva HT-tilintarkastaja olisi jotenkin kevyempi tai vähemmän luotettava vaihtoehto kuin Big Four -yhtiön tarkastaja. Pätevyys on sama; ero syntyy resursseista, erikoistumisesta ja hinnasta.
Milloin yksittäinen HT-tilintarkastaja riittää hyvin
Pienelle osakeyhtiölle, jonka liikevaihto liikkuu 300 000–1 000 000 euron välillä ja jolla ei ole kansainvälistä toimintaa, yksittäinen HT-tilintarkastaja on usein sekä riittävä että käytännöllisin vaihtoehto. Sama pätee taloyhtiöihin ja pieniin yhdistyksiin.
Käytännön esimerkki: 12 huoneiston taloyhtiön hallitus tarvitsee tilintarkastuksen, koska yhtiöjärjestys sitä edellyttää, vaikka lakisääteinen 30 huoneiston raja ei täyty. Tällaisessa tapauksessa paikallinen HT-tilintarkastaja hoitaa tarkastuksen tehokkaasti, tuntee usein isännöitsijän ja kiinteistöalan erityispiirteet, ja hinta asettuu 500–1 500 euron haarukkaan. Ison yhteisön ottaminen tähän tehtävään toisi harvoin lisäarvoa, mutta saattaisi nostaa laskua turhaan.
Yksittäisen tarkastajan etuja ovat henkilökohtainen palvelu, sama yhteyshenkilö vuodesta toiseen ja usein joustavampi aikataulu. Haittapuolena on haavoittuvuus: jos tarkastaja sairastuu kesken tilinpäätöskauden tai jää eläkkeelle, jatkuvuus voi katketa yllättäen.
Milloin tilintarkastusyhteisö on parempi valinta
Keskisuurelle tai suurelle yritykselle, konsernille tai pörssiyhtiölle tilintarkastusyhteisö on käytännössä välttämättömyys. Pörssiyhtiöistä yli 90 % tarkastaa jokin Big Four -yhtiöistä, ja syy on yksinkertainen: konsernitilinpäätöksen tarkastus, IFRS-standardien soveltaminen ja kansainvälisen tytäryhtiöverkoston yhteensovittaminen vaatii tiimin, ei yhtä henkilöä.
Yhteisö tarvitaan tyypillisesti kun mukana on jokin seuraavista:
1. Konsernitilinpäätös ja useita tytäryhtiöitä eri maissa
2. IFRS-tilinpäätöksen laadinta tai listautumissuunnitelma
3. Yrityskaupan due diligence, jossa tarvitaan sekä tilintarkastus- että vero-osaamista
4. Kyberturvallisuusauditointi tai GDPR-tarkastus erillisenä osa-alueena
5. Julkishallinnon tarkastus, jossa vaaditaan JHT-pätevyys ja kunnan talouden erityistuntemus
Näissä tilanteissa yhteisön etu on siinä, että tarkastustiimissä voi olla samaan aikaan KHT-tarkastaja vastaamassa lausunnosta, IFRS-erikoisosaaja ja verokonsultti samassa talossa. Kansainvälisistä konserneista ja tarkastusverkoston merkityksestä kertoo tarkemmin kansainvälinen konserni ja tarkastusverkosto -artikkeli.
Hinta on harvoin se ratkaiseva tekijä
Moni yrittäjä olettaa, että yksittäinen tarkastaja on automaattisesti halvempi. Näin usein onkin pienissä toimeksiannoissa, mutta ero ei ole niin suuri kuin luullaan, ja keskisuurissa yhtiöissä tilanne voi kääntyä jopa päinvastaiseksi, jos yhteisö pystyy hoitamaan tarkastuksen tehokkaammin standardoiduilla prosesseilla.
Karkea hintahaarukka: pienen osakeyhtiön lakisääteinen tarkastus maksaa 1 500–5 000 euroa riippumatta siitä, onko tekijänä yksittäinen HT-tarkastaja vai yhteisö. Keskisuurella yhtiöllä hinta nousee 5 000–20 000 euroon, ja suurissa, konsernirakenteisissa yhtiöissä 20 000–100 000 euroon tai enemmän. Taloyhtiöissä liikutaan 500–2 000 euron välillä. Palkkion muodostumiseen vaikuttavat mm. tarkastukseen käytetty tuntimäärä, yhtiön kirjanpidon laatu ja tarkastuksen laajuus – tästä lisää artikkelissa tilintarkastuksen palkkio – mistä se muodostuu.
Yleisimmät virheet valinnassa
Ensimmäinen yleinen virhe on valita tarkastaja pelkän hinnan perusteella katsomatta, vastaako pätevyys yhtiön tarvetta – esimerkiksi pörssiyhtiö ei voi käyttää pelkkää HT-tarkastajaa, vaan tarvitaan KHT-pätevyys. Toinen virhe on jättää huomiotta riippumattomuusvaatimukset, kuten se, ettei tarkastajalla saa olla omistuksia tai sukulaissuhteita tarkastettavaan yhtiöön; aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa tarkastajan riippumattomuus – miksi se on ehdoton jos halutaan syventyä. Kolmas virhe on vaihtaa tarkastaja liian usein pelkän hinnan perässä, jolloin uusi tarkastaja joutuu joka vuosi opettelemaan yhtiön toimintaa alusta, mikä hidastaa tarkastusta ja voi jopa nostaa kokonaiskustannuksia.
On myös syytä muistaa, mitä tilintarkastus ei ole: se ei korvaa tilitoimiston hoitamaa juoksevaa kirjanpitoa tai palkkahallintoa, eikä tarkastaja anna oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa samalla tavalla kuin asianajaja tai veroasiantuntija, vaikka osa yhteisöistä tarjoaakin näitä lisäpalveluina.
UKK
Onko yksittäisen tilintarkastajan tarkastus yhtä luotettava kuin yhteisön?
Kyllä. HT-, KHT- ja JHT-pätevyydet ovat PRH:n valvomia riippumatta siitä, työskenteleekö tarkastaja yksin vai yhteisössä, ja molemmat noudattavat samoja ISA-standardeja tarkastustyössä.
Voiko pieni yritys käyttää Big Four -yhtiötä, vaikka toiminta on vaatimatonta?
Voi, mutta se on harvoin taloudellisesti järkevää, sillä suurten yhteisöjen hinnoittelu ja prosessit on mitoitettu isommille toimeksiannoille.
Vaikuttaako valinta tilintarkastuskertomuksen sisältöön?
Ei suoraan – kertomuksen vakiomuoto ja lausunnon rakenne ovat samat riippumatta tarkastajan taustasta. Kertomuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin artikkelissa tilintarkastuskertomuksen sisältö – vakiomuoto.
Näin teet valinnan käytännössä
Kokenut hallituksen jäsen tai talousjohtaja katsoo ensin yhtiön kokoluokkaa ja rakenteellista monimutkaisuutta, ei hintaa. Pieni, kotimainen ja yksinkertainen toiminta puoltaa yksittäistä HT-tarkastajaa, kun taas konsernirakenne, kansainvälisyys tai listautumissuunnitelmat puoltavat yhteisöä. Tarkempia vinkkejä sopivan ammattilaisen löytämiseen ja vertailuun on koottu artikkeliin tilintarkastajan valinta – näin löydät sopivan ammattilaisen.
Tilintarkastusvelvollisuuden rajat ja pätevyysvaatimukset voivat muuttua, joten ajantasaiset raja-arvot kannattaa aina tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen tai Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta. Konkreettisessa valintatilanteessa kannattaa lisäksi kääntyä pätevän tilintarkastajan puoleen, jotta juuri oman yhtiön tai yhteisön tilanne tulee arvioitua oikein.