Tilintarkastajan pätevyysvaatimukset vaihtelevat yhteisömuodon mukaan, ja väärä valinta voi tehdä koko tarkastuksesta lainvastaisen. Tämä artikkeli on kirjoitettu pk-yrittäjälle, taloyhtiön hallituksen jäsenelle, yhdistyksen taloudenhoitajalle ja säätiön asiamiehelle, joka haluaa tietää, riittääkö HT-tilintarkastaja vai tarvitaanko KHT tai JHT. Kun pätevyysvaatimukset ovat selvillä, yhtiökokous tai vuosikokous voi valita tarkastajan kerralla oikein.
Suomessa tilintarkastajan pätevyydet perustuvat tilintarkastuslakiin (1141/2015). Pätevyyksiä on kolme. Ne eivät ole kolme erillistä ammattia vaan sama perusta erilaisin lisävaatimuksin.
HT, KHT ja JHT – mitä kukin pätevyys tarkoittaa
HT eli hyväksytty tilintarkastaja on peruspätevyys. HT-tutkinnon suorittanut ja Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tilintarkastajarekisteriin merkitty tarkastaja saa tarkastaa osakeyhtiöitä, osuuskuntia, taloyhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä niiden koosta riippumatta, kunhan kyse ei ole yleisen edun kannalta merkittävästä yhteisöstä.
KHT-tilintarkastaja on HT, joka on suorittanut lisäosat. KHT-pätevyys vaaditaan yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä. Niitä ovat pörssiyhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt. Nimi on jäänne ajalta, jolloin valvonta kuului Keskuskauppakamarille. Valvonta siirtyi PRH:n Tilintarkastusvalvonnalle vuonna 2016.
JHT-tilintarkastaja on erikoistunut julkishallintoon. Kuntalain mukaan kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajaksi valitaan JHT-yhteisö, ja sen päävastuullisen tilintarkastajan on oltava JHT. Pätevyyksien tarkemmasta sisällöstä kerrotaan artikkelissa HT, KHT ja JHT – pätevyyksien erot ja käyttöala.
Pätevyysvaatimukset yhteisömuodoittain
Lyhyt tiivistelmä ennen yksityiskohtia:
Osakeyhtiö ja osuuskunta: HT, jos pienyhteisön rajat ylittyvät. Muuten tilintarkastus on vapaaehtoinen.
Pörssiyhtiö, pankki ja vakuutusyhtiö: KHT tai KHT-yhteisö aina.
Asunto-osakeyhtiö: HT, jos huoneistoja on yli 30 tai pienyhteisön rajat ylittyvät. Muuten toiminnantarkastaja.
Säätiö: tilintarkastaja aina koosta riippumatta, HT riittää.
Yhdistys: HT rajojen ylittyessä, muuten toiminnantarkastaja. Kunta ja kuntayhtymä tarvitsevat aina JHT:n.
Osakeyhtiöissä raja menee näin: tilintarkastaja on valittava, jos kahtena peräkkäisenä tilikautena useampi kuin yksi seuraavista ylittyy: taseen loppusumma 100 000 €, liikevaihto 200 000 € tai keskimäärin 3 työntekijää. Pienen osakeyhtiön tarkastus maksaa tyypillisesti 1 500-5 000 €, keskisuuren 5 000-20 000 € ja suuren 20 000-100 000 € tai enemmän.
Taloyhtiö ja yhdistys – missä toiminnantarkastaja riittää
Taloyhtiöissä raja ylittyy usein yllättäen. Tamperelaisessa 24 huoneiston yhtiössä tehdään putkiremontti lainarahalla. Taseen loppusumma ja vastikkeista kertyvä liikevaihto ylittävät rajat kahtena vuotena, mutta yhtiökokous valitsee edelleen saman toiminnantarkastajan ”kuten ennenkin”. Huoneistojen määrä ei siis yksin ratkaise. Myös taloudelliset rajat on tarkistettava joka vuosi. Taloyhtiön tarkastus maksaa yleensä 500-2 000 €, joten oikea valinta ei ole suuri kustannus. Lisää aiheesta artikkelissa Taloyhtiön tilintarkastus – velvollisuus ja rajat.
Toiminnantarkastajalta ei vaadita tutkintoa. Lain mukaan hänellä on oltava riittävä talouden ja laskentatoimen tuntemus, ja hänen on oltava riippumaton. Taloyhtiön hallituksen jäsenen puoliso ei siis sovellu tehtävään, vaikka olisi kirjanpitäjä.
Yhdistyksissä säännöt voivat vaatia enemmän kuin laki. Jos säännöissä lukee ”yhdistyksellä on tilintarkastaja”, toiminnantarkastaja ei riitä, vaikka yhdistys olisi pieni. Rajatapauksia ovat myös valtionavustusta saavat yhdistykset, joiden avustuspäätös voi edellyttää HT-tarkastusta avustuksen käytöstä.
Yleinen myytti: iso yhtiö tarvitsee KHT:n
Usein oletetaan, että liikevaihdoltaan suuri yhtiö tarvitsee automaattisesti KHT-tilintarkastajan. Näin ei ole. Listaamaton perheyhtiö, jonka liikevaihto on 80 miljoonaa euroa, voi lain mukaan käyttää HT-tilintarkastajaa. KHT-vaatimus seuraa yhteisön asemasta eli pörssilistauksesta tai toimialasta, ei koosta.
Käytännössä isot konsernit valitsevat silti usein KHT-tasoisen tarkastajan Big Four -yhtiöstä (KPMG, PwC, EY tai Deloitte) tai keskisuuresta yhteisöstä, kuten BDO:sta tai Grant Thorntonista. Syynä on konsernintilinpäätöksen ja IFRS-tilinpäätöksen vaatima osaaminen sekä rahoittajien odotukset, ei lakisääteinen pätevyysvaatimus. Pörssiyhtiöistä selvästi yli 90 % on Big Four -yhtiöiden tarkastamia.
Pörssiyhtiöitä koskee myös rotaatio. EU-sääntelyn mukaan saman tilintarkastusyhteisön toimeksianto saa kestää enintään 10 vuotta, ja päävastuullisen tilintarkastajan on vaihduttava 7 vuoden jälkeen.
Yleisimmät virheet pätevyyden valinnassa
Ensimmäinen virhe on unohtaa varatilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi valitaan yksi luonnollinen henkilö eikä tilintarkastusyhteisö, on valittava myös varatilintarkastaja. Asia jää yllättävän usein pois pienen osakeyhtiön yhtiökokouksen pöytäkirjasta.
Toinen virhe on valita henkilö, jonka hyväksyminen on rauennut. Tilintarkastajan on täytettävä jatkuvan koulutuksen vaatimukset, ja hyväksyminen voi päättyä tai olla rajoitettu. Kokenut hallituksen puheenjohtaja tarkistaa ennen valintaa, että tarkastaja on merkitty PRH:n rekisteriin. Ohjeet löytyvät artikkelista Tarkastajan rekisteritietojen tarkistaminen.
Kolmas virhe on sekoittaa tilitoimisto ja tilintarkastus. Juokseva kirjanpito ja palkat kuuluvat tilitoimistolle. Tilintarkastaja taas on ulkopuolinen ja riippumaton tarkastaja, joka ei saa tarkastaa omaa työtään. Sama henkilö ei voi hoitaa yhtiön kirjanpitoa ja tarkastaa sitä.
Kestävyysraportoinnin varmentaminen tuo uuden pätevyyden
Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja ESRS-standardien myötä Suomeen tuli kestävyysraportointitarkastajan (KRT) pätevyys. Varmentajana voi toimia tilintarkastaja, jolla on tämä lisäpätevyys. Velvoitteen piiriin kuuluvien yhtiöiden joukko ja aikataulu ovat muuttuneet EU:n Omnibus-muutosten vuoksi. Ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa PRH:lta ennen kuin yhtiökokous valitsee varmentajan.
Tilintarkastus on säänneltyä toimintaa. Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Raja-arvot ja pätevyysvaatimukset voivat muuttua. Tarkista voimassa olevat säännökset Patentti- ja rekisterihallituksen ja Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta, ja kysy omasta tilanteestasi neuvoa pätevältä tilintarkastajalta.
UKK
Voiko HT-tilintarkastaja tarkastaa kunnan tilit?
Ei päävastuullisena tarkastajana. Kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajaksi valitaan JHT-yhteisö, jonka päävastuullinen tarkastaja on JHT. Kunnan tytäryhtiönä toimivan osakeyhtiön voi tarkastaa HT-tilintarkastaja.
Tarvitseeko pieni säätiö tilintarkastajan?
Kyllä. Säätiölain mukaan säätiöllä on oltava tilintarkastaja koosta riippumatta, eikä toiminnantarkastaja riitä. Tähän riittää HT-pätevyys.
Mitä tapahtuu, jos taloyhtiö valitsee toiminnantarkastajan, vaikka tilintarkastaja olisi pakollinen?
Lakisääteinen tilintarkastus jää tekemättä, ja PRH voi määrätä yhtiölle tilintarkastajan. Hallitus vastaa siitä, että yhtiökokous voi tehdä valinnan oikeiden tietojen perusteella.
Näin varmistat oikean pätevyyden
Katso ensin yhteisön muoto ja asema. Jos yhteisö on pörssiyhtiö, pankki tai vakuutusyhtiö, tarvitaan KHT. Jos kyseessä on kunta tai kuntayhtymä, tarvitaan JHT. Muissa tapauksissa HT riittää, jos tilintarkastaja on ylipäätään pakollinen.
Tarkista sen jälkeen kahden viimeisen tilikauden luvut, taloyhtiöissä huoneistojen määrä sekä yhtiöjärjestys tai yhdistyksen säännöt. Kun nämä kolme asiaa on käyty läpi ennen kokouskutsua, valinta on harvoin väärä.