HT, KHT ja JHT ovat kolme eri tilintarkastajan pätevyyttä, jotka sekoittuvat helposti toisiinsa – ja väärän pätevyystason valinta voi tulla yllättävän kalliiksi, jos tilintarkastuskertomus ei kelpaakaan viranomaiselle tai rahoittajalle. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kukin lyhenne tarkoittaa, kenelle mikäkin pätevyys sopii ja miten valinta kannattaa tehdä oman yhtiön tai yhteisön koon mukaan.
Artikkeli on tarkoitettu erityisesti pk-yrittäjille, taloyhtiön hallituksen jäsenille ja yhdistysten taloudenhoitajille, jotka valmistautuvat tilintarkastajan valintaan eivätkä ole varmoja, riittääkö tavallinen HT-tilintarkastaja vai tarvitaanko KHT- tai JHT-pätevyys.
HT-tilintarkastaja – yleisin pätevyys pk-yrityksille
HT eli hyväksytty tilintarkastaja on Suomen yleisin tilintarkastajan pätevyys. HT-tilintarkastaja on suorittanut kolmiosaisen kirjallisen HT-tutkinnon, jossa testataan osaamista kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, yhtiöoikeudesta, verotuksesta ja tilintarkastuksen erityiskysymyksistä.
HT-pätevyys riittää valtaosalle suomalaisista osakeyhtiöistä, asunto-osakeyhtiöistä, säätiöistä ja yhdistyksistä. Käytännössä pieni tai keskisuuri osakeyhtiö, jonka tilintarkastusvelvollisuus täyttyy, valitsee lähes aina HT-tilintarkastajan – se on sekä riittävä pätevyys että kustannustehokkain vaihtoehto.
KHT-tilintarkastaja – vaativimpiin kohteisiin
KHT eli Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja on HT-tutkinnon lisäksi suorittanut erillisiä lisäosia, jotka syventävät osaamista erityisesti kansainvälisestä tilinpäätösraportoinnista, konsernitilinpäätöksistä ja pääomamarkkinoiden sääntelystä. KHT-tutkinto on vaativampi kuin HT-tutkinto, ja se edellyttää tyypillisesti myös pidempää työkokemusta vaativista tarkastuskohteista.
KHT-tilintarkastajaa tarvitaan käytännössä aina, kun kyseessä on pörssiyhtiö, pankki, vakuutusyhtiö tai muu finanssivalvonnan alainen toimija. Myös laajat konsernit, joissa tehdään IFRS-tilinpäätöksen tarkastusta tai kansainvälistä konsernitilinpäätöksen tarkastusta, edellyttävät usein KHT-tasoista osaamista. Suomen pörssiyhtiöistä yli 90 prosenttia on Big Four -yhtiöiden eli KPMG:n, PwC:n, EY:n tai Deloitten tarkastuksessa, ja näissä toimeksiannoissa vastuunalaiset tilintarkastajat ovat lähes poikkeuksetta KHT-tilintarkastajia. Myös keskisuuret kotimaiset tilintarkastusyhteisöt, kuten BDO, Grant Thornton ja Nexia, tarjoavat KHT-tason osaamista vaativampiin toimeksiantoihin. Kun konsernirakenne, kansainvälinen omistus tai rahoittajien vaatimukset tekevät valinnasta monimutkaisen, kannattaa tutustua tarkemmin kansainvälisen konsernin tarkastusverkoston toimintaan.
JHT-tilintarkastaja – kunnat ja julkishallinto
JHT eli julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja on erikoistunut kuntien, kuntayhtymien ja valtio-omisteisten yhtiöiden tarkastukseen. Julkishallinnon tilintarkastus eroaa yksityisen sektorin tarkastuksesta muun muassa siinä, että arvioitavana on myös toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, ei vain tilinpäätöksen oikeellisuus.
JHT-pätevyys on pakollinen kuntalain edellyttämissä tarkastustoimeksiannoissa. Yksityisen sektorin yritys ei tarvitse JHT-tilintarkastajaa, ellei sillä ole merkittävää julkisomisteista rakennetta tai valtionapuihin liittyviä erityisvaatimuksia.
Miten pätevyydet eroavat käytännössä
Kaikki kolme pätevyyttä – HT, KHT ja JHT – oikeuttavat tekemään lakisääteisen tilintarkastuksen, ja kaikkia pätevyyksiä valvoo Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), jolle tilintarkastusvalvonta siirrettiin Keskuskauppakamarilta vuonna 2016. Ero syntyy osaamisen syvyydestä ja kohteen vaativuudesta:
HT sopii tavalliseen pk-yrityksen, taloyhtiön tai yhdistyksen lakisääteiseen tai vapaaehtoiseen tilintarkastukseen.
KHT vaaditaan tai suositellaan pörssiyhtiöille, finanssialan toimijoille sekä laajoille konserneille, joissa sovelletaan IFRS-standardeja.
JHT on tarpeen kuntien, kuntayhtymien ja julkisomisteisten yhtiöiden tarkastuksessa.
Kaikki tarkastustyö tehdään ISA-standardien (International Standards on Auditing) mukaisesti riippumatta pätevyystasosta. Tilintarkastajan riippumattomuus on samalla tavalla ehdoton vaatimus jokaisella tasolla: tarkastajalla ei saa olla omistuksia tarkastettavassa yhteisössä, lähisukulaissuhteita johtoon eikä muita palkkioita, jotka vaarantaisivat objektiivisuuden. Pörssiyhtiöiden kohdalla on lisäksi rotaatiovelvoite – sama päävastuullinen KHT-tilintarkastaja voi toimia yhtiön tarkastajana enintään noin kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti.
Yleinen myytti: KHT on aina parempi valinta kuin HT
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että KHT-tilintarkastaja on automaattisesti ”parempi” tai luotettavampi vaihtoehto kuin HT-tilintarkastaja. Tämä ei pidä paikkaansa. Molemmat pätevyydet ovat PRH:n valvomia, molempia sitovat samat tilintarkastuslain (1141/2015) ja ISA-standardien vaatimukset, ja molemmat antavat yhtä pätevän tilintarkastuskertomuksen tavallisen osakeyhtiön tai taloyhtiön tarkastuksessa.
KHT-pätevyys tuo lisäarvoa vasta silloin, kun kohteena on erityisen monimutkainen kansainvälinen konserni, pörssiyhtiö tai finanssialan toimija. Pienelle osakeyhtiölle KHT-tilintarkastajan palkkaaminen tarkoittaa yleensä vain korkeampaa laskua ilman todellista lisähyötyä.
Mistä tietää, tarvitaanko tilintarkastajaa lainkaan
Ennen pätevyyden valintaa kannattaa varmistaa, että tilintarkastusvelvollisuus ylipäätään täyttyy. Osakeyhtiön tilintarkastusvelvollisuus alkaa, kun kahtena peräkkäisenä tilikautena vähintään kaksi seuraavista rajoista ylittyy: taseen loppusumma 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa tai henkilöstöä keskimäärin kolme. Asunto-osakeyhtiöillä tilintarkastusvelvollisuus koskee käytännössä yhtiöitä, joissa on yli 30 huoneistoa, kun taas pienemmät taloyhtiöt voivat valita joko tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan. Yhdistyksillä on vastaava mahdollisuus valita kevyempi toiminnantarkastus, jos yhdistyksen koko ei edellytä varsinaista tilintarkastusta.
Nämä euromäärät ja rajat voivat muuttua lainsäädännön päivittyessä, joten ajantasaiset raja-arvot kannattaa aina tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen tai Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta ennen päätöksentekoa.
Hinnoittelu pätevyystason mukaan
Käytännössä hinta seuraa toimeksiannon vaativuutta enemmän kuin pelkkää pätevyyslyhennettä. Pienen osakeyhtiön tilintarkastus HT-tilintarkastajan tekemänä maksaa tyypillisesti 1 500–5 000 euroa. Keskisuuren yhtiön tarkastus asettuu 5 000–20 000 euron haarukkaan, ja suuren, usein KHT-tilintarkastajan tekemän konsernitarkastuksen hinta voi nousta 20 000–100 000 euroon tai sen ylikin. Taloyhtiön tilintarkastus maksaa yleensä 500–2 000 euroa kokoluokasta riippuen. Oikean ammattilaisen löytämiseen kannattaa varata aikaa – tilintarkastajan valintaan liittyvät käytännön vinkit auttavat vertailemaan tarjouksia ja pätevyyksiä oikeassa suhteessa.
On myös hyvä muistaa, mitä tilintarkastus ei ole: juokseva kirjanpito ja palkkahallinto kuuluvat tilitoimistoille, veroneuvonta veroasiantuntijoille ja yleinen lainopillinen konsultointi asianajajille. Tilintarkastus on aina ulkopuolinen, riippumaton tarkastus, jossa arvioidaan kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta – ei tuoteta niitä.
UKK – usein kysytyt kysymykset
Voiko HT-tilintarkastaja tarkastaa pörssiyhtiön?
Käytännössä ei. Pörssiyhtiöiden ja muiden yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tarkastukset edellyttävät KHT-pätevyyttä, ja tarkastuksen tekee lähes aina Big Four -yhtiö tai muu vaativiin toimeksiantoihin erikoistunut tilintarkastusyhteisö.
Riittääkö HT-tilintarkastaja taloyhtiölle?
Kyllä, valtaosalle taloyhtiöistä HT-tilintarkastaja on täysin riittävä ja yleisin valinta. Alle 30 huoneiston taloyhtiöt voivat lisäksi valita kevyemmän toiminnantarkastajan, jos yhtiöjärjestys ja tilanne sen sallivat.
Voiko sama tilintarkastaja tehdä sekä HT- että JHT-tarkastuksia?
Vain, jos hänellä on molemmat pätevyydet erikseen suoritettuna. JHT on oma erillinen tutkintonsa, joka keskittyy julkishallinnon erityiskysymyksiin eikä sisälly automaattisesti HT- tai KHT-pätevyyteen.
Yhteenveto
HT, KHT ja JHT eivät ole toisiaan paremmuusjärjestyksessä, vaan kolme eri kohteisiin räätälöityä pätevyyttä. HT palvelee valtaosaa suomalaisista pk-yrityksistä, taloyhtiöistä ja yhdistyksistä, KHT vastaa pörssiyhtiöiden ja kansainvälisten konsernien vaativiin tarpeisiin, ja JHT on suunnattu kuntien ja julkishallinnon tarkastukseen. Oikean pätevyystason valinta lähtee aina oman yhtiön tai yhteisön koosta, omistusrakenteesta ja sääntelyvaatimuksista.
Koska tilintarkastusvelvollisuuden rajat ja pätevyysvaatimukset voivat muuttua, kannattaa konkreettisessa valintatilanteessa aina kääntyä pätevän tilintarkastajan puoleen ja tarkistaa ajantasaiset tiedot Suomen Tilintarkastajat ry:n tai Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta.
