Yhdistyksen tilintarkastusvelvollisuus askarruttaa lähes jokaista taloudenhoitajaa ja hallituksen puheenjohtajaa jossain vaiheessa, sillä sääntöjä ja lain rajoja on helppo sekoittaa keskenään. Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin yhdistyksen on käytettävä auktorisoitua HT-tilintarkastajaa, milloin toiminnantarkastaja riittää, ja miksi pelkkä liikevaihdon tai jäsenmäärän tuijottaminen ei anna koko kuvaa.
Kaksi eri lähdettä velvollisuudelle
Yhdistyksen tilintarkastusvelvollisuus syntyy käytännössä kahdesta eri suunnasta, ja niitä ei kannata niputtaa yhteen. Ensimmäinen on tilintarkastuslaki (1141/2015), joka asettaa kokoluokkaan sidotut raja-arvot kaikille yhteisöille, myös yhdistyksille. Toinen on yhdistyksen omat säännöt, jotka moni hallitus unohtaa lukea uudestaan vuosikokouksen jälkeen.
Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastusvelvollisuus syntyy, kun kahtena peräkkäisenä tilikautena vähintään kaksi seuraavista kolmesta rajasta ylittyy: taseen loppusumma 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 200 000 euroa, tai palveluksessa keskimäärin 3 henkilöä. Nämä samat rajat koskevat osakeyhtiöitä, ja niitä käytiin läpi tarkemmin artikkelissa Pienyrityksen vapautus tilintarkastuksesta – ehdot. Rajat ovat tätä kirjoitettaessa voimassa, mutta koska lainsäädäntöä on viime vuosina päivitetty useaan otteeseen, ajantasaiset euromäärät kannattaa tarkistaa aina Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tai Suomen Tilintarkastajat ry:n sivuilta ennen päätöksentekoa.
Kun yhdistyksen säännöt vaativat tilintarkastusta rajoista riippumatta
Tässä kohtaa moni yllättyy: pieni 40 hengen kyläyhdistys, jonka liikevaihto on 15 000 euroa vuodessa, voi silti olla velvollinen käyttämään auktorisoitua tilintarkastajaa – jos yhdistyksen säännöissä niin lukee. Säännöt ovat yhdistykselle sitovia riippumatta siitä, mitä laki vähimmäisvaatimuksena edellyttäisi.
Tämä on tyypillinen sudenkuoppa: vanhat säännöt on kirjoitettu aikana, jolloin toiminnantarkastajaa ei vielä tunnettu käsitteenä, ja niissä puhutaan yksinomaan ”tilintarkastajasta”. Jos sääntöjä ei ole päivitetty 2010-luvun sääntömuutosten jälkeen, yhdistys saattaa velvoittaa itsensä kalliimpaan ja raskaampaan tarkastusmuotoon aivan turhaan. Käytännön ratkaisu on yksinkertainen: sääntömuutos vuosikokouksessa, jossa ”tilintarkastaja” korvataan muodolla ”tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja hallituksen esityksen mukaisesti”.
Toiminnantarkastaja – kevyempi vaihtoehto pienille yhdistyksille
Tilintarkastuslaki toi vuonna 2016 mukanaan toiminnantarkastuksen käsitteen nimenomaan pienten yhdistysten ja säätiöiden tarpeisiin. Toiminnantarkastaja ei tarvitse HT- tai KHT-pätevyyttä, mutta hänellä on oltava sellainen talouden ja hallinnon tuntemus, joka tehtävän hoitamiseen kohtuudella vaaditaan. Käytännössä toiminnantarkastajaksi valitaan usein yhdistyksen oma pitkäaikainen jäsen, kirjanpitäjä tai eläkkeellä oleva taloushallinnon ammattilainen.
Toiminnantarkastus ei ole ”kevyempi versio samasta asiasta” vaan oma tarkastusmuotonsa, jossa painotus on hallinnon lainmukaisuudessa ja varojen käytön asianmukaisuudessa – ei niinkään ISA-standardien mukaisessa muodollisessa tilinpäätöstarkastuksessa. Tämä ero kannattaa selittää vuosikokouksessa ääneen, koska monet jäsenet olettavat toiminnantarkastuksen olevan sisällöltään identtinen tilintarkastuksen kanssa. Se on yleisin väärinkäsitys, johon yhdistysten taloudenhoitajat törmäävät: toiminnantarkastuskertomus ei anna samaa varmuutta kuin auktorisoidun tilintarkastajan lausunto, eikä sitä voi rinnastaa siihen esimerkiksi rahoittajalle tai avustuksen myöntäjälle raportoitaessa.
Milloin auktorisoitu HT-tilintarkastaja on pakollinen
Käytännön esimerkki havainnollistaa asiaa. Ajatellaan keskisuurta liikuntaseuraa, joka pyörittää omaa hallia, työllistää neljä henkilöä ja jonka liikevaihto nousee peräkkäisinä vuosina 250 000 euroon. Tässä ylittyvät sekä liikevaihto- että henkilöstöraja kahtena peräkkäisenä tilikautena, joten seura on tilintarkastuslain mukaan velvollinen valitsemaan HT-tilintarkastajan riippumatta siitä, mitä sen omat säännöt sanovat.
Sama koskee yhdistyksiä, jotka saavat merkittäviä julkisia avustuksia – esimerkiksi STEA-rahoitusta tai kunnan toiminta-avustuksia. Vaikka lakisääteiset rajat eivät ylittyisi, rahoittaja voi omissa ehdoissaan edellyttää auktorisoidun tilintarkastajan lausuntoa avustuksen käytöstä. Tämä on erillinen vaatimus tilintarkastuslaista, ja se kannattaa tarkistaa avustuspäätöksen ehdoista, ei yhdistyksen omista säännöistä.
Yleisimmät virheet yhdistyksen tarkastajan valinnassa
Kolme virhettä toistuu vuodesta toiseen yhdistysten vuosikokouksissa:
Jäävi tarkastaja. Toiminnantarkastajaksi tai tilintarkastajaksi ei voi valita hallituksen jäsentä, tämän lähisukulaista tai henkilöä, joka on osallistunut kirjanpidon laatimiseen. Riippumattomuusvaatimus koskee myös toiminnantarkastajaa, ei pelkästään auktorisoituja tilintarkastajia – riippumattomuuden merkityksestä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Tarkastajan riippumattomuus – miksi se on ehdoton.
Sääntöjen ja käytännön ristiriita. Yhdistys on vuosia valinnut toiminnantarkastajan, vaikka säännöt edellyttäisivät tilintarkastajaa. Tämä ei mitätöi vuosikokouksen päätöksiä automaattisesti, mutta se on riski, joka kannattaa korjata heti kun se huomataan.
Aineiston toimittaminen liian myöhään. Pienissä yhdistyksissä kirjanpito on usein taloudenhoitajan yksin hoitama, eikä tarkastajalle varata tarpeeksi aikaa ennen vuosikokousta. Kolmesta neljään viikkoa ennen kokousta on realistinen aikataulu, jotta tarkastuskertomus ehtii valmistua huolella.
Kuka voi toimia yhdistyksen tilintarkastajana
Jos yhdistys päätyy auktorisoituun tilintarkastukseen, kyseeseen tulee HT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jossa vastuunalaisena tarkastajana toimii HT- tai KHT-tilintarkastaja. KHT-pätevyyttä käytetään käytännössä pörssiyhtiöissä ja pankkisektorilla, joten tavalliselle yhdistykselle HT-tarkastaja on tyypillisin ja kustannustehokkain valinta. Pienen yhdistyksen tilintarkastuspalkkio liikkuu tyypillisesti 800–2 500 euron välillä riippuen kirjanpidon laajuudesta ja siitä, onko yhdistyksellä esimerkiksi vuokratuloja tai palkattua henkilöstöä. HT- ja KHT-pätevyyksien eroista ja siitä, milloin kumpaakin tarvitaan, kerrotaan laajemmin artikkelissa HT, KHT ja JHT – pätevyyksien erot ja käyttöala.
Sopivan tarkastajan etsimisessä kannattaa huomioida myös alan tuntemus: yhdistyksen talous eroaa osakeyhtiön taloudesta esimerkiksi jäsenmaksutuottojen, avustusten ja mahdollisen elinkeinotoiminnan rajanvedon osalta. Käytännön vinkkejä oikean ammattilaisen löytämiseen on koottu artikkeliin Tilintarkastajan valinta – näin löydät sopivan ammattilaisen.
UKQ – usein kysytyt kysymykset
Voiko pieni yhdistys valita toiminnantarkastajan vaikka säännöissä lukee ”tilintarkastaja”?
Ei suoraan. Jos säännöissä käytetään termiä tilintarkastaja, yhdistyksen on valittava auktorisoitu HT- tai KHT-tilintarkastaja, kunnes säännöt muutetaan vuosikokouksessa sallimaan toiminnantarkastus.
Riittääkö toiminnantarkastus, jos yhdistys hakee kunnan avustusta?
Vaihtelee myöntäjän mukaan. Monet kunnat ja säätiöt hyväksyvät toiminnantarkastuksen pienille avustuksille, mutta suuremmissa avustussummissa voidaan vaatia auktorisoidun tilintarkastajan lausunto – tämä kannattaa tarkistaa aina avustuspäätöksen ehdoista.
Mitä tapahtuu, jos yhdistys ei valitse lain vaatimaa tilintarkastajaa?
Puuttuva tilintarkastus on muotovirhe, joka voi johtaa tilinpäätöksen ja vastuuvapauden vahvistamisen pätemättömyyteen ja hallituksen vastuukysymyksiin. Käytännön seuraukset riippuvat tilanteesta, joten epäselvissä tapauksissa kannattaa kääntyä suoraan tilintarkastajan tai PRH:n puoleen.
Yhteenveto: tarkista sekä laki että omat säännöt
Yhdistyksen tilintarkastusvelvollisuus ei ratkea pelkästään tilintarkastuslain euromääräisillä rajoilla, vaan yhtä lailla yhdistyksen omilla säännöillä ja mahdollisilla rahoittajien ehdoilla. Käytännön nyrkkisääntö on tarkistaa ensin säännöt, sitten tilikauden luvut suhteessa lain rajoihin, ja vasta sen jälkeen päättää valitaanko toiminnantarkastaja vai auktorisoitu HT-tilintarkastaja. Koska rajat ja säädökset voivat muuttua, ajantasaiset tiedot kannattaa aina varmistaa PRH:n tai Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta, ja yhdistyksen omaan tilanteeseen sopivan ratkaisun varmistaa parhaiten pätevä tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja henkilökohtaisesti.