Pienyrityksen vapautus tilintarkastuksesta tarkoittaa, että yhtiö ei täytä tilintarkastuslain (1141/2015) mukaisia raja-arvoja, jolloin lakisääteistä tilintarkastusta ei tarvitse teettää. Moni pienyrittäjä ja hallituksen jäsen on kuitenkin epävarma siitä, milloin vapautus todella pätee ja milloin tilintarkastus muuttuu pakolliseksi – ja tämä epävarmuus voi johtaa joko turhiin kuluihin tai vakaviin laiminlyönteihin.
Milloin pienyritys on vapautettu tilintarkastuksesta?
Tilintarkastuslaki määrittelee kolme raja-arvoa, joista kahden on ylityttävä kahtena peräkkäisenä tilikautena, jotta tilintarkastusvelvollisuus syntyy. Nämä ovat taseen loppusumma yli 100 000 euroa, liikevaihto yli 200 000 euroa ja henkilöstömäärä yli kolme henkilöä keskimäärin tilikaudella.
Jos yhtiö alittaa vähintään kaksi näistä kolmesta rajasta kahtena peräkkäisenä tilikautena, se on vapautettu lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Käytännössä tämä koskee valtaosaa Suomen pienistä osakeyhtiöistä – esimerkiksi yhden hengen konsulttiyritystä tai muutaman työntekijän käsityöläisyritystä, jonka liikevaihto pysyy selvästi alle 200 000 euron.
Raja-arvot ja niiden soveltaminen voivat muuttua lainsäädännön kehittyessä, joten ajantasaiset luvut kannattaa aina tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tai Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta ennen päätöksentekoa.
Yleinen myytti: yhtiöjärjestys ei aina ratkaise asiaa yksin
Monissa pienyrityksissä uskotaan, että jos yhtiöjärjestyksessä ei mainita tilintarkastajaa, sitä ei tarvitse valita. Tämä on osittain totta, mutta harhaanjohtava yleistys.
Todellisuudessa tilanne on toisin päin: jos yhtiö täyttää lain raja-arvot ja tilintarkastusvelvollisuus syntyy, tilintarkastaja on valittava, vaikka yhtiöjärjestyksessä ei asiasta mainittaisi mitään. Yhtiöjärjestys voi toisaalta myös velvoittaa tilintarkastukseen, vaikka lain raja-arvot alittuisivat – tällöin vanha yhtiöjärjestyksen kirjaus jää voimaan, kunnes sitä muutetaan yhtiökokouksessa. Moni pieni osakeyhtiö maksaa siis turhaan vuosittaisesta tilintarkastuksesta, koska kukaan ei ole päivittänyt yhtiöjärjestystä lain muutosten jälkeen.
Miten raja-arvojen ylittyminen lasketaan käytännössä?
Yrittäjä, jonka liikevaihto nousee esimerkiksi 180 000 eurosta 220 000 euroon yhden tilikauden aikana, ei automaattisesti joudu tilintarkastusvelvolliseksi. Lain mukaan raja-arvon ylityksen on toistuttava kahtena peräkkäisenä tilikautena ennen kuin velvollisuus syntyy.
Tämä antaa kasvavalle yritykselle hieman liikkumavaraa varautua tilintarkastajan valintaan etukäteen, sen sijaan että tilintarkastaja pitäisi hankkia kiireessä kesken tilikauden. Käytännön esimerkki: pieni rakennusalan osakeyhtiö kasvattaa liikevaihtoaan ja henkilöstömääräänsä kahden vuoden aikana. Kun sekä liikevaihto että henkilöstömäärä ylittävät rajat toisena peräkkäisenä vuonna, hallituksen on hyvä käynnistää tilintarkastajan haku jo hyvissä ajoin ennen seuraavaa yhtiökokousta, jotta lakisääteinen tarkastus ehditään toteuttaa määräajassa.
Vapaaehtoinen tilintarkastus – kannattaako se pienyritykselle?
Vaikka laki ei vaatisi tilintarkastusta, moni pienyritys valitsee vapaaehtoisen tilintarkastuksen. Syitä on useita: pankki tai rahoittaja voi edellyttää tarkastettua tilinpäätöstä lainaneuvotteluissa, yrityskaupan yhteydessä ostaja arvostaa riippumatonta varmennusta, tai omistajat haluavat yksinkertaisesti ulkopuolisen vahvistuksen kirjanpidon oikeellisuudesta.
Vapaaehtoisen tilintarkastuksen voi teettää HT-tilintarkastajalla (hyväksytty tilintarkastaja), joka on pätevöitynyt nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten tarkastuksiin. Hinnat vaihtelevat yrityksen koon ja kirjanpidon monimutkaisuuden mukaan – pienen osakeyhtiön tilintarkastus maksaa tyypillisesti 1 500–5 000 euroa, kun taas keskisuuren yrityksen tarkastus voi nousta 5 000–20 000 euroon.
On hyvä muistaa, että tilintarkastus on eri asia kuin juokseva kirjanpito tai palkkahallinto, jotka hoituvat tilitoimistossa. Tilintarkastus on ulkopuolinen, riippumaton arvio siitä, että kirjanpito ja tilinpäätös antavat oikean kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta.
Mitä tapahtuu, jos tilintarkastusvelvollisuus laiminlyödään?
Jos yhtiö täyttää raja-arvot mutta jättää tilintarkastajan valitsematta, kyse ei ole pelkästä muodollisuudesta. Rekisteriviranomainen voi puuttua asiaan, ja hallituksen jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista.
Tyypillinen virhe on, että kasvava yritys jatkaa vanhalla toimintamallilla eikä huomaa, että raja-arvot ovat hiljalleen ylittyneet kahtena peräkkäisenä vuonna. Toinen yleinen sudenkuu on se, että tilintarkastaja valitaan vasta tilikauden päätyttyä, jolloin tarkastajalla ei ole ollut mahdollisuutta seurata tilikauden tapahtumia riittävän ajoissa. Oikea tilintarkastajan valinta kannattaa tehdä hyvissä ajoin – aiheesta löytyy tarkempaa opastusta artikkelista Tilintarkastajan valinta – näin löydät sopivan ammattilaisen.
Entä asunto-osakeyhtiöt ja yhdistykset?
Pienyrityksen vapautus koskee ennen kaikkea osakeyhtiöitä, mutta samankaltainen logiikka löytyy myös muista yhteisömuodoista. Asunto-osakeyhtiöissä tilintarkastusvelvollisuus on pääsääntöisesti pakollinen yli 30 huoneiston yhtiöissä, kun taas pienemmät taloyhtiöt voivat valita toiminnantarkastajan tilintarkastajan sijaan, jos yhtiöjärjestys ei muuta edellytä.
Yhdistyksissä puolestaan pienet, taloudeltaan vaatimattomat yhdistykset voivat usein valita toiminnantarkastajan tilintarkastajan sijaan. Isommissa yhdistyksissä ja säätiöissä KHT- tai HT-tilintarkastajan käyttö on yleisempää, erityisesti jos rahoitusta saadaan julkisista lähteistä. Näiden pätevyyksien eroista ja siitä, milloin mikäkin tilintarkastajatyyppi soveltuu parhaiten, kerrotaan tarkemmin artikkelissa HT, KHT ja JHT – pätevyyksien erot ja käyttöala.
UKK – usein kysytyt kysymykset
Voiko yritys itse päättää olla käyttämättä tilintarkastajaa, vaikka raja-arvot ylittyvät?
Ei voi. Jos kaksi kolmesta laissa määritellystä raja-arvosta ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena, tilintarkastajan valinta on pakollista riippumatta yhtiön omasta näkemyksestä asiasta.
Mitä tapahtuu, jos raja-arvot alittuvat uudelleen tilintarkastusvelvollisuuden synnyttyä?
Velvollisuus ei pääty automaattisesti heti ensimmäisenä alituksena. Käytännössä tilanne on syytä arvioida tapauskohtaisesti yhdessä tilintarkastajan tai lakiasiantuntijan kanssa, sillä yhtiöjärjestyksen kirjaukset ja aiemmat päätökset voivat vaikuttaa asiaan.
Onko vapaaehtoinen tilintarkastus yhtä perusteellinen kuin lakisääteinen?
Kyllä, jos se teetetään noudattaen ISA-standardeja ja tilintarkastuslain periaatteita. Ero on lähinnä siinä, että vapaaehtoisen tarkastuksen laajuudesta ja tavoitteista voidaan sopia joustavammin tilaajan kanssa.
Yhteenveto
Pienyrityksen vapautus tilintarkastuksesta perustuu tilintarkastuslain kolmeen raja-arvoon, joista kahden on alituttava kahtena peräkkäisenä tilikautena. Vapautus ei kuitenkaan ole pysyvä tila, vaan sitä on syytä seurata vuosittain erityisesti kasvavassa yrityksessä.
Vaikka laki ei velvoittaisi tilintarkastukseen, monelle pienyritykselle vapaaehtoinen tarkastus tuo lisäarvoa rahoitusneuvotteluissa ja omistajanvaihdoksissa. Konkreettisessa tilanteessa – olipa kyse raja-arvojen tulkinnasta, yhtiöjärjestyksen päivittämisestä tai sopivan tilintarkastajan löytämisestä – kannattaa aina kääntyä pätevän tilintarkastajan tai PRH:n tilintarkastusvalvonnan puoleen ajantasaisen ja tilannekohtaisen neuvon saamiseksi.
