
Varastoinventaario tilikauden lopussa on monelle kauppaa, valmistusta tai tukkukauppaa harjoittavalle yrittäjälle vuoden raskain työpäivä, ja tilintarkastaja seuraa sitä tarkasti. Tämä artikkeli on tarkoitettu pk-yrittäjälle, talousjohtajalle ja kirjanpidosta vastaavalle, joka haluaa tietää, mitä tarkastaja inventaariosta odottaa ja miksi. Kun tiedät tarkastajan näkökulman etukäteen, inventaario sujuu helpommin, tilinpäätös valmistuu aikataulussa ja tilintarkastuskertomus annetaan ilman ikäviä yllätyksiä.
Miksi varasto kiinnostaa tilintarkastajaa
Vaihto-omaisuus on usein taseen suurimpia eriä. Valmistavassa pk-yrityksessä varaston arvo voi olla 30-50 % taseen loppusummasta. Jos varasto on yliarvostettu 50 000 €, myös tilikauden voitto on 50 000 € liian suuri.
Siksi varasto on tarkastuksessa lähes aina merkittävän riskin alue. ISA-standardit, erityisesti ISA 501, edellyttävät, että tarkastaja osallistuu fyysiseen inventaarioon, jos vaihto-omaisuus on tilinpäätöksen kannalta olennainen. Mikä lasketaan olennaiseksi, riippuu yrityksen koosta ja toimialasta. Siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa olennaisuus tarkastuksessa.
Yleinen myytti: tilintarkastaja laskee varaston
Moni yrittäjä olettaa, että tarkastaja tulee laskemaan varaston tai ainakin vastaa siitä, että luvut ovat oikein. Näin ei ole. Inventaario on yrityksen johdon vastuulla. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat siitä, että vaihto-omaisuus on laskettu, arvostettu ja kirjattu kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti.
Tarkastaja tarkkailee inventaariota. Hän arvioi, ovatko laskentaohjeet riittävät ja noudattaako henkilöstö niitä. Lisäksi hän tekee pistokokeita kahteen suuntaan: listalta hyllyyn ja hyllyltä listalle. Ensimmäisellä testataan, onko listattu tavara olemassa, ja jälkimmäisellä, onko kaikki varastossa oleva tavara mukana. Jos virheitä löytyy, laskenta tehdään uudelleen. Tarkastaja ei korjaa lukuja itse.
Mitä tarkastaja seuraa inventaariopäivänä
Kokenut tarkastaja tarkistaa ensimmäiseksi, miten tavaran liikkuminen on pysäytetty. Jos lähetyksiä lähtee ja vastaanottoja kirjataan laskennan aikana, mikään pistokoe ei pelasta lopputulosta. Seuraavaksi hän katsoo laskentaryhmien työnjakoa. Laskijan ja tarkistajan pitäisi olla eri henkilöt, ja laskettujen hyllyjen merkintä pitäisi näkyä selvästi.
Tarkastaja kirjaa myös katkoskohdan tiedot: viimeisen lähetteen, viimeisen vastaanottotositteen ja viimeisen valmistustilauksen numerot. Niiden avulla hän tarkistaa tammikuussa, että ostot ja myynnit on kirjattu oikealle tilikaudelle.
Tarkastajan huomion kiinnittävät erityisesti
vaurioituneet, vanhentuneet tai pölyttyneet nimikkeet, joiden arvo on todennäköisesti alentunut, asiakkaan omistamat mutta yrityksen tiloissa olevat tavarat, joita ei saa laskea omaan varastoon, keskeneräiset tuotteet ja niiden valmiusasteen arviointi, ulkopuolisissa varastoissa tai konsignaatiossa olevat erät sekä suuren arvon nimikkeet, joissa pienikin laskuvirhe näkyy tuloksessa.
Arvostus: lasku on vasta puolet työstä
Kun määrät on laskettu, ne pitää arvostaa. Kirjanpitolain 5 luvun 6 §:n mukaan vaihto-omaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan tai jälleenhankintamenoon. Hankintamenon laskemisessa voi käyttää FIFO-menetelmää, painotettua keskihintaa tai muuta vastaavaa menetelmää. Menetelmää ei voi vaihtaa vuosittain sen mukaan, mikä tuottaa parhaan tuloksen.
Valmistavassa yrityksessä hankintamenoon voidaan sisällyttää myös hankinnan ja valmistuksen kiinteitä menoja. Tämä on yksi yleisimmistä keskustelunaiheista tarkastajan kanssa. Aktivoitujen menojen pitää olla perusteltuja, ja laskelman täytyy olla jäljitettävissä.
Epäkuranttius on toinen vakiokysymys. Jos nimike ei ole liikkunut 12-24 kuukauteen, tarkastaja kysyy, millä perusteella sen arvo on edelleen täysi hankintameno. Tähän ei ole yhtä oikeaa rajaa. Muotivaatteiden kohdalla vuosi on pitkä aika, mutta rakennustarvikkeiden ja varaosien kohdalla hidas kierto voi olla täysin normaalia.
Käytännön esimerkki: katkoskohta joulun välipäivinä
Tyypillinen tilanne syntyy esimerkiksi tamperelaisessa rautakaupassa, jossa inventaario tehdään 31.12. Tukkurin kuorma saapuu 30.12., ja tavarat lasketaan mukaan varastoon. Ostolasku tulee kuitenkin vasta 8.1., ja se kirjataan tammikuun ostoihin.
Tällöin varasto sisältää tavarat, mutta velka ja ostokulu puuttuvat vanhalta tilikaudelta. Tulos näyttää useita tuhansia euroja todellista paremmalta. Tarkastaja löytää tällaisen virheen vertaamalla inventaariopäivänä kirjattuja vastaanottotositteita tammikuun ostolaskuihin. Korjaus on helppo, jos virhe huomataan ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista. Myöhemmin se on kiusallisempi.
Yleisimmät virheet varastoinventaariossa
Inventaario tehdään liian myöhään tai ilman ohjetta. Kirjallinen inventaario-ohje, jossa on vastuuhenkilöt, alueet ja laskentatapa, kannattaa lähettää tarkastajalle 2-3 viikkoa etukäteen. Silloin tarkastaja ehtii suunnitella käyntinsä ja kertoa mahdollisista puutteista ajoissa.
Kirjanpidon saldoa pidetään inventaariona. Varastojärjestelmän saldo ei ole inventaario. Se on lähtökohta, joka pitää todentaa laskemalla. Kiertoinventaario voi korvata yhden suuren laskentapäivän, mutta vain silloin, kun järjestelmä on luotettava ja jokainen nimike lasketaan vähintään kerran vuodessa.
Inventaarioaineistoa ei säilytetä. Laskentalistat ja arvostuslaskelmat kuuluvat tase-erittelyihin, jotka on säilytettävä 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Excel-tiedosto, jota on muokattu jälkikäteen ilman versiohistoriaa, ei ole riittävä todiste. Hyviä vinkkejä aineiston kokoamiseen löytyy artikkelista kirjanpidon kunto ennen tarkastusta.
Poikkeukset ja rajatapaukset
Kaikissa yhtiöissä tarkastaja ei osallistu laskentaan paikan päällä. Pienessä palveluyrityksessä, jonka varasto on muutaman tuhannen euron arvoinen, tarkastaja voi tyytyä tase-erittelyn ja ostolaskujen tarkasteluun. Toisessa ääripäässä on esimerkiksi metsäteollisuuden raaka-ainevarasto Pohjois-Suomessa, jonka määrän arvioimiseen tarvitaan mittauksia tai ulkopuolisen asiantuntijan lausunto.
Jos inventaario tehdään muuna päivänä kuin tilinpäätöspäivänä, esimerkiksi 15.12., tarkastaja testaa myös välijakson tapahtumat. Varasto, joka on ulkoistettu logistiikkaoperaattorille, voidaan todentaa saldovahvistuksella. Lähestymistapa vaihtelee riskien mukaan, mitä käsitellään tarkemmin artikkelissa riskiperusteinen lähestymistapa.
UKK
Onko tilintarkastajan pakko olla paikalla varastoinventaariossa?
ISA 501 edellyttää läsnäoloa, kun vaihto-omaisuus on olennainen ja läsnäolo on käytännössä mahdollista. Jos tarkastaja ei pääse paikalle, hänen on hankittava vastaava evidenssi muilla toimenpiteillä. Muussa tapauksessa tilintarkastuskertomus voidaan joutua mukauttamaan.
Paljonko inventaariossa käynti lisää tilintarkastuksen hintaa?
Pienen osakeyhtiön tilintarkastus maksaa tyypillisesti 1 500-5 000 €. Inventaariokäynti lisää laskutusta yleensä muutaman tunnin työn verran, ja matkat tulevat tämän päälle. Kun tarjouksia vertaillaan, kannattaa kysyä, sisältyykö käynti hintaan.
Voiko inventaarion tehdä tilitoimisto?
Tilitoimisto voi avustaa arvostuslaskelmissa ja kirjauksissa, mutta laskennasta vastaa yritys itse. Tilintarkastaja ei voi tehdä inventaariota asiakkaansa puolesta, koska silloin hän tarkastaisi omaa työtään ja riippumattomuus vaarantuisi.
Yhteenveto: valmistautuminen ratkaisee
Onnistunut varastoinventaario tilikauden lopussa alkaa jo marraskuussa. Laadi kirjallinen ohje, sovi päivämäärä tarkastajan kanssa, pysäytä tavaran liikkuminen laskennan ajaksi ja kirjaa katkoskohdan tositenumerot. Arvosta varasto johdonmukaisesti ja käy epäkurantit nimikkeet läpi ennen kuin tarkastaja kysyy niistä.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa. Konkreettisessa tilanteessa käänny aina oman tilintarkastajasi puoleen. Säädökset ja raja-arvot voivat muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta.