
Tilintarkastusvelvollisuus osakeyhtiössä selviää kolmesta tunnusluvusta, jotka löytyvät jokaisen yhtiön tilinpäätöksestä. Moni pienen osakeyhtiön omistaja tietää, että velvollisuus ”alkaa jossain vaiheessa”, mutta ei tarkalleen milloin. Seuraukset voivat yllättää: tilintarkastaja jää valitsematta, tilinpäätös rekisteröidään ilman tilintarkastuskertomusta ja ongelma paljastuu vasta pankin rahoitusneuvottelussa tai yrityskaupan due diligence -vaiheessa. Tämä artikkeli käy läpi, missä rajat kulkevat, miten niitä tulkitaan ja missä tilanteissa pienikin yhtiö tarvitsee tilintarkastajan.
Tilintarkastusvelvollisuuden rajat osakeyhtiössä
Tilintarkastuslain (1141/2015) 2 luvun 2 § sisältää niin sanotun pienyrityspoikkeuksen. Osakeyhtiön ei tarvitse valita tilintarkastajaa, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella enintään yksi seuraavista ehdoista on täyttynyt:
taseen loppusumma yli 100 000 €
liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yli 200 000 €
palveluksessa keskimäärin yli kolme henkilöä
Velvollisuus syntyy siis, kun kaksi kolmesta rajasta ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena. Sanamuoto on tärkeä: kyse on rajojen ylittymisestä. Tasan 100 000 euron tase ei ylitä rajaa, eikä keskimäärin kolme työntekijää myöskään. Henkilöstömäärä lasketaan tilikauden keskiarvona, joten osa-aikaiset ja kesätyöntekijät vaikuttavat lukuun suhteessa työaikaansa ja työsuhteen kestoon.
Tarkemmat ehdot ja tulkintatilanteet on koottu artikkeliin pienyrityksen vapautus tilintarkastuksesta.
Käytännön esimerkki: liikevaihto ei yksin ratkaise
Tyypillinen tilanne on pieni rakennusalan tai ohjelmistoalan osakeyhtiö, jonka liikevaihto on 180 000 euroa. Yrittäjä olettaa, ettei tilintarkastusta tarvita, koska 200 000 euron raja ei ylity. Yhtiöllä on kuitenkin pakettiauto, kalustoa ja kertyneitä voittovaroja, joten taseen loppusumma on 140 000 euroa. Palkkalistoilla on neljä vakituista työntekijää.
Tase ja henkilöstö ylittävät molemmat rajansa. Jos tilanne toistuu kahtena peräkkäisenä tilikautena, velvollisuus on syntynyt, vaikka liikevaihto jäisi raja-arvon alle. Kokenut tilintarkastaja katsoo ensin taseen, koska juuri se kasvaa huomaamatta. Voittoja jätetään yhtiöön, ja kassa paisuu vuosi vuodelta.
Milloin velvollisuus alkaa ja päättyy
Ajoitus aiheuttaa eniten sekaannusta. Kun rajat ylittyvät esimerkiksi tilikausina 2024 ja 2025, tilikauden 2025 tilinpäätöksen käsittelevä yhtiökokous valitsee tilintarkastajan. Tarkastaja tarkastaa käytännössä seuraavan tilikauden eli vuoden 2026. Yksittäistapauksissa tulkinta kannattaa varmistaa tilintarkastajalta, koska tilikausien pituudet ja yhtiökokousten ajankohdat vaihtelevat.
Velvollisuus päättyy nopeammin kuin se alkaa. Vapautus edellyttää, että ehdot täyttyvät sekä päättyneellä että edeltäneellä tilikaudella. Jos viimeisin tilikausi jää rajojen alle, yhtiön ei enää tarvitse valita tilintarkastajaa. Tilintarkastajan voi silti pitää, ja usein se on järkevää, jos kasvun odotetaan jatkuvan.
Poikkeukset, joissa rajat eivät päde
Pienyrityspoikkeus ei koske kaikkia osakeyhtiöitä. Tilintarkastaja on valittava aina, jos yhtiön pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja niillä käytävä kauppa tai jos yhtiö käyttää määräysvaltaa toiseen yhteisöön. Tämä koskee monia holding-yhtiöitä. Omistajan pieni sijoitusyhtiö, jolla on tytäryhtiö, voi olla tilintarkastusvelvollinen, vaikka sen liikevaihto olisi nolla euroa.
Myös yhtiöjärjestys voi edellyttää tilintarkastusta tunnusluvuista riippumatta. Vanhoissa yhtiöjärjestyksissä tällainen määräys on yleinen, ja se sitoo yhtiötä, kunnes yhtiöjärjestystä muutetaan. Aiheesta lisää artikkelissa yhtiöjärjestyksen määräys tilintarkastuksesta. Lisäksi osakeyhtiölaki antaa vähemmistöosakkaille tietyin edellytyksin oikeuden vaatia tilintarkastajan valintaa.
Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, kuten pörssiyhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt, ovat oma lukunsa. Niissä tarkastajana on KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö, ja tarkastuksen kesto samassa yhtiössä on rajattu rotaatiosäännöillä. Suurimmista yhtiöistä valtaosa on Big Four -yhtiöiden eli KPMG:n, PwC:n, EY:n tai Deloitten tarkastamia. Suurille yhtiöille on lisäksi tullut kestävyysraportoinnin varmennusvelvoitteita ESRS-standardien mukaisesti. Pienen osakeyhtiön velvollisuuksiin ne eivät vaikuta.
Myytti: tilitoimisto hoitaa tarkastuksen
Yleinen väärinkäsitys on, että tilitoimisto ”tarkastaa” kirjanpidon samalla kun se laatii tilinpäätöksen. Näin ei ole. Tilitoimisto hoitaa juoksevan kirjanpidon, palkat ja tilinpäätöksen laatimisen. Tilintarkastus on ulkopuolinen ja riippumaton arvio siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot.
Samassa yhtiössä ei voi toimia sama henkilö kirjanpitäjänä ja tilintarkastajana. Riippumattomuusvaatimukset kieltävät myös omistukset tarkastettavassa yhtiössä ja läheiset suhteet sen johtoon. Pätevä tarkastaja on PRH:n tilintarkastajarekisteriin merkitty HT-tilintarkastaja, KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Pienen osakeyhtiön lakisääteiseen tilintarkastukseen HT-pätevyys riittää, ja tarkastus tehdään ISA-standardien mukaisesti.
Yleisimmät virheet tilintarkastusvelvollisuuden arvioinnissa
Vain viimeisimmän vuoden tarkasteleminen. Rajat arvioidaan aina kahden peräkkäisen tilikauden perusteella. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä kannattaa tarkistaa myös edellisen vuoden luvut.
Holding-rakenteen unohtaminen. Kun yrittäjä perustaa omistusyhtiön ja siirtää liiketoimintayhtiön osakkeet sen alle, emoyhtiöstä tulee usein tilintarkastusvelvollinen. Asia jää huomaamatta, koska emoyhtiön tilinpäätös näyttää pieneltä.
Valinnan jättäminen ilmoittamatta kaupparekisteriin. Tilintarkastajan valinta ja muutokset ilmoitetaan PRH:n kaupparekisteriin. Jos tarkastaja on luonnollinen henkilö eikä tilintarkastusyhteisö, on valittava myös varatilintarkastaja. Tämä unohtuu usein.
Jos velvollinen yhtiö jättää tilintarkastajan valitsematta, PRH voi ilmoituksen perusteella määrätä yhtiölle tilintarkastajan. Ilman tilintarkastuskertomusta jätetty tilinpäätös on puutteellinen, mikä voi näkyä rahoittajien ja ostajien arvioissa.
Mitä tilintarkastus maksaa pienelle osakeyhtiölle
Pienen osakeyhtiön lakisääteisen tilintarkastuksen palkkio on yleensä 1 500-5 000 € vuodessa. Keskisuurella yhtiöllä summa on tyypillisesti 5 000-20 000 € ja suurilla yhtiöillä 20 000-100 000 € tai enemmän. Hintaan vaikuttavat eniten kirjanpidon kunto, varaston arvostaminen, konsernirakenne ja se, kuinka hyvin aineisto on valmisteltu.
Tarkastajan voi valita Helsingissä, Tampereella tai Oulussa toimivasta Big Four -yhtiöstä, keskisuuresta toimijasta kuten BDO:sta tai Grant Thorntonista tai yksittäiseltä HT-tilintarkastajalta. Pk-yrityksille yksittäinen HT-tarkastaja on usein luonteva valinta, koska hän tuntee yhtiön ja omistajan yleensä useamman vuoden ajalta.
Tilintarkastusvelvollisuuden rajat ja muut säännökset voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset raja-arvot PRH:n tai Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta. Kun arvioit oman yhtiösi tilannetta, käänny aina pätevän tilintarkastajan puoleen. Tämä artikkeli ei ole oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa.
UKK
Riittääkö, että vain liikevaihto ylittää 200 000 euroa?
Ei riitä. Velvollisuus syntyy vasta, kun kaksi kolmesta rajasta ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena. Pelkkä liikevaihdon ylittyminen ei yksin velvoita valitsemaan tilintarkastajaa, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Tarvitseeko holding-yhtiö tilintarkastajan?
Usein tarvitsee. Jos yhtiö käyttää määräysvaltaa toiseen yhteisöön tai sen päätoimialana on arvopapereiden omistaminen ja kaupankäynti, pienyrityspoikkeus ei koske sitä. Tällöin tilintarkastaja on valittava tunnusluvuista riippumatta.
Voiko pieni osakeyhtiö teettää tilintarkastuksen vapaaehtoisesti?
Voi. Vapaaehtoinen tilintarkastus lisää usein rahoittajien, osakkaiden ja mahdollisten ostajien luottamusta. Tarkemmin aiheesta kerrotaan artikkelissa vapaaehtoinen tilintarkastus – milloin se kannattaa.
Laske rajat joka kevät
Tilintarkastusvelvollisuus osakeyhtiössä on helppo arvioida, kun tarkistus tehdään säännöllisesti. Käy jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä läpi taseen loppusumma, liikevaihto ja keskimääräinen henkilöstö kahdelta viimeiseltä tilikaudelta. Tarkista samalla yhtiöjärjestys ja konsernirakenne.
Jos kaksi rajaa on ylittymässä, ota tilintarkastaja mukaan jo ennen velvollisuuden alkamista. Ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä löytyy usein avaavia taseeriä ja arvostuskysymyksiä, jotka on helpompi korjata ajoissa kuin vasta kiireessä yhtiökokouksen alla.