
Kunnan tytäryhtiön tilintarkastus herättää kysymyksiä erityisesti silloin, kun kunnan vesihuoltoyhtiö, vuokrataloyhtiö tai energiayhtiö valmistautuu tilinpäätökseen ja kunnan omistajaohjaus odottaa tietoja samaan aikaan. Tämä artikkeli on tarkoitettu tytäryhtiöiden hallitusten jäsenille, talousjohtajille ja kunnan konserniohjauksesta vastaaville. Siinä käydään läpi, miten tytäryhtiön tilintarkastus ja kunnan konserniohjaus liittyvät toisiinsa ja missä kohdissa käytännössä tulee ongelmia.
Kun tämän kokonaisuuden ymmärtää, säästyy sekä ylimääräisiltä tarkastuskustannuksilta että kevään kiireeltä, jolloin kunnan konsernitilinpäätös odottaa lukuja, joita tytäryhtiöstä ei vielä ole saatu.
Kuntakonserni ja kunnan tytäryhtiön tilintarkastus
Kuntakonserniin kuuluvat kunta ja ne yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain mukainen määräysvalta. Tyypillisiä tytäryhtiöitä ovat kiinteistöosakeyhtiöt, vuokrataloyhtiöt, vesihuoltolaitokset, energiayhtiöt, kehitysyhtiöt ja liikuntapaikkoja ylläpitävät yhtiöt. Esimerkiksi Tampereella, Oulussa ja Helsingissä tytäryhteisöjä on kymmeniä, kun taas pienemmässä kunnassa niitä voi olla 3-5.
Tytäryhtiön tilintarkastus perustuu ensisijaisesti sen omaan yhtiömuotoon. Osakeyhtiö noudattaa osakeyhtiölakia ja tilintarkastuslakia (1141/2015) samalla tavalla kuin yksityisessä omistuksessa oleva yhtiö. Tilintarkastajan valitsee tytäryhtiön yhtiökokous, ei kunnanvaltuusto.
Kunnan omistus tuo kuitenkin mukaan toisen kerroksen: kuntalain (410/2015) mukaisen konserniohjauksen. Valtuusto hyväksyy konserniohjeen ja määrittelee omistajapoliittiset linjaukset, ja kunnanhallitus vastaa konserniohjauksen järjestämisestä. Konserniohjeessa annetaan usein myös linjaukset siitä, miten tytäryhteisöjen tilintarkastus järjestetään.
Mitä kunnan tilintarkastaja tarkastaa – ja mitä ei
Yleinen väärinkäsitys on, että kunnan tilintarkastaja tarkastaa samalla kaikkien tytäryhtiöiden kirjanpidon. Näin ei ole. Jokaisella tytäryhtiöllä on oma tilintarkastajansa, joka antaa yhtiökokoukselle oman tilintarkastuskertomuksensa.
Kunnan tilintarkastaja, jonka on oltava JHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastusyhteisö, arvioi kuntalain mukaisesti muun muassa sitä, onko kunnan sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi se tarkastaa kunnan konsernitilinpäätöksen. JHT-pätevyyden laajuutta kuntatarkastuksessa käsitellään tarkemmin artikkelissa kunnan tilintarkastus ja JHT-pätevyys.
Käytännössä kunnan tilintarkastaja siis katsoo, toimiiko ohjausjärjestelmä: saako kunnanhallitus tytäryhtiöiltä riittävästi tietoa ja tehdäänkö merkittävistä päätöksistä ennakkokannanotot, kuten konserniohje edellyttää. Yksittäisten tositteiden tarkastaminen tytäryhtiössä ei kuulu sille.
Pätevyysvaatimus tytäryhtiössä
Toinen myytti on, että kunnan tytäryhtiön tilintarkastajalla pitäisi aina olla JHT-pätevyys. Osakeyhtiömuotoisessa tytäryhtiössä HT-tilintarkastaja täyttää lakisääteisen vaatimuksen. Suuressa energiayhtiössä, jolla on joukkovelkakirjoja julkisen kaupankäynnin kohteena, tilanne voi olla toinen, ja silloin tarvitaan KHT-tasoista osaamista.
Moni kunta kuitenkin suosittelee konserniohjeessaan, että tytäryhtiöt valitsevat saman tilintarkastusyhteisön kuin kunta, jos se on mahdollista. Tällä on käytännön perusteet. Kun konsernin tarkastajat ovat samasta yhteisöstä, konsernin sisäiset erät, kuten vuokrat, lainat ja takaukset, voidaan täsmäyttää yhdellä kertaa, ja konsernitilinpäätöksen tarkastus nopeutuu. JHT-pätevyydellä on tytäryhtiössä myös etunsa: tarkastaja tuntee julkisen hankintalain sidosyksikkösääntelyn ja kunnan päätöksentekoprosessin.
Poikkeus on silloin, kun saman yhteisön käyttäminen loisi riippumattomuusongelman. Jos tilintarkastusyhteisö tarjoaa tytäryhtiölle esimerkiksi laajaa yrityskaupan due diligence -palvelua tai veroneuvontaa, tilanne kannattaa arvioida erikseen.
Konserniohjaus käytännössä: esimerkki kuntaomisteisesta vuokrataloyhtiöstä
Otetaan esimerkiksi keskikokoisen kunnan vuokrataloyhtiö, jolla on noin 600 asuntoa ja liikevaihtoa 4-5 miljoonaa euroa. Yhtiön tilintarkastus maksaa tyypillisesti 4 000-8 000 € vuodessa, ja hinta riippuu esimerkiksi aravalainojen määrästä ja korjausohjelman laajuudesta.
Konserniohje velvoittaa yhtiön pyytämään kunnan ennakkokannanoton ennen yli miljoonan euron investointia. Hallitus päättää peruskorjauksesta kiireessä ja ilmoittaa kunnalle vasta jälkikäteen. Tytäryhtiön tilintarkastaja ei välttämättä raportoi tästä mitään, koska konserniohje ei ole yhtiöoikeudellisesti sitova laki. Kunnan tilintarkastaja voi kuitenkin nostaa asian esiin konsernivalvonnan puutteena, ja tarkastuslautakunta voi käsitellä sen arviointikertomuksessaan.
Tästä esimerkistä näkyy olennainen ero. Tytäryhtiön tilintarkastaja vastaa yhtiön tilinpäätöksen ja hallinnon lainmukaisuudesta. Konserniohjeen noudattamisen arviointi on omistajan asia. Tarkastuslautakunnan tehtäviä kuvataan tarkemmin artikkelissa tarkastuslautakunnan rooli kunnan hallinnossa.
Aikataulu ratkaisee
Kunnanhallituksen on laadittava kunnan tilinpäätös ja konsernitilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä, ja valtuusto käsittelee sen kesäkuun loppuun mennessä. Konsernitilinpäätöksen laatimiseksi tytäryhtiöiden on toimitettava tiedot kunnalle jo helmikuussa tai viimeistään maaliskuun alussa.
Kokenut talousjohtaja sopii tilintarkastajan kanssa jo syksyllä, että tilinpäätöstarkastus tehdään tammi-helmikuussa. Myös konsernin sisäisten saldojen vahvistukset kannattaa lähettää kunnalle samaan aikaan kuin tilinpäätösluvut. Jos tytäryhtiön tilintarkastus valmistuu vasta huhtikuussa, kunnan konsernitilinpäätös joudutaan laatimaan tarkastamattomien lukujen perusteella.
Yleisimmät virheet konserniohjauksessa ja tarkastuksessa
Samat ongelmat toistuvat kunnasta toiseen:
Vanhentunut konserniohje. Ohje on hyväksytty 2017, eikä siinä huomioida esimerkiksi kestävyysraportointia tai nykyistä sidosyksikkösääntelyä. Konserniohje kannattaa päivittää jokaisen valtuustokauden alussa.
Konsernin sisäiset erät eivät täsmää. Kunta kirjaa tytäryhtiön vuokrat eri kaudelle kuin yhtiö, tai pääomalainan korko on käsitelty eri tavalla kummassakin kirjanpidossa. Eliminointi viivästyy, ja tilintarkastaja joutuu selvittämään eroja jälkikäteen.
Tilintarkastuksen raportit eivät kulje kunnalle. Tytäryhtiön hallitus saa tilintarkastajalta huomautuskirjeen tai tarkastushavainnot, mutta ne eivät koskaan päädy kunnan konsernijohdolle. Konserniohjeessa on hyvä määrätä, että olennaiset tarkastushavainnot toimitetaan omistajalle tiedoksi.
Pienimmät yhtiöt unohtuvat. Pieni kiinteistöosakeyhtiö voi alittaa tilintarkastuslain pienyritysrajat (taseen loppusumma 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, henkilöstö 3), mutta konserniohje voi silti edellyttää tilintarkastajan valintaa. Tällaisen yhtiön tarkastus maksaa tyypillisesti 1 500-3 000 €.
Riippumattomuus ja luottamushenkilöt
Kunnan tytäryhtiöiden hallituksissa istuu usein kunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Kun konserniohjaus ja yhtiön oma päätöksenteko kietoutuvat yhteen, roolit voivat hämärtyä. Tilintarkastajan näkökulmasta yhtiön hallitus vastaa aina yhtiön edusta, vaikka sen jäsenet olisivat kunnan nimeämiä.
Tilintarkastajan oman riippumattomuuden on oltava kiistaton sekä kunnan että tytäryhtiön suhteen. Asiaa käsitellään laajemmin artikkelissa tarkastajan riippumattomuus.
UKK
Voiko kunnan tytäryhtiö valita eri tilintarkastajan kuin kunta?
Voi. Tilintarkastajan valitsee tytäryhtiön yhtiökokous. Konserniohje voi kuitenkin suositella saman tilintarkastusyhteisön käyttämistä, ja kunta voi omistajana vaikuttaa valintaan yhtiökokouksessa.
Tarvitseeko kunnan tytäryhtiön tilintarkastajalla olla JHT-pätevyys?
Osakeyhtiömuotoisessa tytäryhtiössä HT-tilintarkastaja riittää lakisääteiseen tarkastukseen. JHT-osaamisesta on kuitenkin hyötyä, kun yhtiön toiminta liittyy läheisesti kunnan palvelutuotantoon.
Tarkastaako kunnan tilintarkastaja konserniohjeen noudattamisen tytäryhtiössä?
Kunnan tilintarkastaja arvioi, onko konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Yksittäisen tytäryhtiön toiminnan tarkastaa yhtiön oma tilintarkastaja.
Lopuksi: sovi roolit ennen tilinpäätöskautta
Kunnan tytäryhtiön tilintarkastus ja konserniohjaus toimivat hyvin, kun jokainen tietää paikkansa. Tytäryhtiön tilintarkastaja tarkastaa yhtiön, kunnan tilintarkastaja arvioi ohjausjärjestelmää ja tarkastuslautakunta arvioi kokonaisuutta valtuustolle. Käytännön työssä tärkeintä on ajantasainen konserniohje, selkeä tilinpäätösaikataulu ja raporttien kulku omistajalle.
Säännökset ja raja-arvot voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta. Konkreettisissa tilanteissa käänny aina pätevän tilintarkastajan puoleen ja pyydä neuvontaa juuri teidän kuntakonsernianne varten.