
Pienen tai keskisuuren yrityksen johto yllättyy usein, kun tilintarkastaja pyytää käyttäjätunnuslistoja, järjestelmämuutosten lokeja ja varmuuskopioinnin kuvausta. IT-tarkastus osana tilintarkastusta on nykyisin vakiokäytäntö, koska käytännössä koko kirjanpito, laskutus ja palkanlaskenta kulkevat ohjelmistojen kautta. Tämä artikkeli kertoo, mitä tilintarkastaja järjestelmistä oikeasti tarkastaa, miksi ja miten yritys voi valmistautua niin, ettei tarkastus veny eikä palkkio kasva turhaan.
Miksi tilintarkastaja on kiinnostunut järjestelmistä
Tilinpäätöksen luvut ovat vain niin luotettavia kuin järjestelmä, joka ne tuottaa. Jos myyntireskontraan voi kuka tahansa tehdä muutoksia jälkikäteen jälkeä jättämättä, yksittäisten tositteiden tarkastaminen ei riitä antamaan varmuutta.
Tilintarkastuslain (1141/2015) mukainen lakisääteinen tilintarkastus tehdään ISA-standardien mukaisesti. Uudistettu ISA 315, jota on sovellettu 15.12.2021 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta, edellyttää tilintarkastajalta nimenomaista ymmärrystä yrityksen IT-ympäristöstä ja siihen liittyvistä riskeistä. Kyse ei siis ole tarkastajan omasta innostuksesta, vaan standardin vaatimuksesta.
IT-tarkastuksen laajuus määräytyy riskien mukaan. Osakeyhtiössä, jolla on yksi pilvikirjanpito-ohjelma ja kaksi käyttäjää, järjestelmien läpikäynti voi viedä muutaman tunnin. Pörssiyhtiössä, jossa on SAP, useita integraatioita ja satoja käyttäjiä, IT-tarkastajien tiimi voi työskennellä viikkoja. Tarkastuksen mitoittamisesta kerrotaan lisää artikkelissa riskiperusteisesta lähestymistavasta.
Mitä IT-tarkastuksessa käydään läpi
Tilintarkastaja jakaa järjestelmätarkastuksen tyypillisesti kahteen osaan: yleisiin IT-kontrolleihin (ITGC, IT General Controls) ja sovelluskontrolleihin. Yleiset kontrollit koskevat koko IT-ympäristöä, sovelluskontrollit yksittäisen ohjelman toimintoja.
Yleisten IT-kontrollien ydinalueet ovat seuraavat:
– Käyttöoikeuksien hallinta: kenellä on pääsy kirjanpito- ja maksujärjestelmiin, ja poistetaanko lähteneiden työntekijöiden tunnukset ajallaan.
– Muutostenhallinta: miten ohjelmistopäivitykset, tilikartan muutokset ja integraatiot testataan ja hyväksytään.
– Pääkäyttäjäoikeudet: kuinka monella on laajat oikeudet ja valvotaanko niiden käyttöä.
– Varmuuskopiointi ja jatkuvuus: saadaanko aineisto palautettua, ja onko palautusta koskaan kokeiltu.
– Tehtävien eriyttäminen: voiko sama henkilö luoda toimittajan, hyväksyä laskun ja maksaa sen.
Sovelluskontrolleja ovat esimerkiksi ostolaskujen kaksiportainen hyväksyntäkierto, automaattinen ostotilauksen ja laskun täsmäytys sekä estot, jotka eivät salli kirjauksia suljetulle kaudelle. Jos kontrolli toimii luotettavasti, tilintarkastaja voi vähentää yksittäisten tapahtumien testausta. Tämä on yksi harvoista keinoista, joilla yritys voi omalla toiminnallaan vaikuttaa tarkastuksen työmäärään.
Pilvipalvelut ja ulkoistetut järjestelmät
Suomalaisissa pk-yrityksissä kirjanpito tehdään valtaosin pilviohjelmissa, kuten Netvisorissa, Procountorissa, Fennoassa tai Visman tuotteissa. Isommissa yhtiöissä yleisiä ovat Microsoft Dynamics 365 ja SAP S/4HANA.
Kun järjestelmä on palveluntarjoajan ylläpitämä, tilintarkastaja ei pääse tarkastamaan sen palvelinympäristöä itse. Tähän käytetään palveluorganisaation varmennusraporttia, yleensä ISAE 3402 -raporttia (Yhdysvalloissa vastaava on SOC 1). Raportissa riippumaton tarkastaja on arvioinut palveluntarjoajan kontrollit. Tyypin 2 raportti kattaa myös kontrollien toimivuuden tietyllä ajanjaksolla, tyypin 1 raportti vain niiden suunnittelun yhtenä ajankohtana.
Yleinen myytti on, että pilvipalvelussa vastuu järjestelmästä siirtyy kokonaan palveluntarjoajalle. Näin ei ole. ISAE 3402 -raportit sisältävät lähes aina luettelon käyttäjäorganisaation kontrolleista, eli asioista, joista asiakkaan on huolehdittava itse. Tyypillisesti näitä ovat omat käyttöoikeudet, hyväksyntäkierrot ja integraatioiden täsmäytykset. Palveluntarjoaja voi hoitaa palvelimet moitteettomasti, mutta jos yrityksessä kaikki käyttävät samaa pääkäyttäjätunnusta, raportista ei ole apua.
Käytännön esimerkki: pieni osakeyhtiö ja jaettu tunnus
Tavallinen tilanne pienessä rakennusalan osakeyhtiössä, jonka liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa: kirjanpito on Procountorissa, ja toimitusjohtaja, toimistopäällikkö sekä ulkoinen tilitoimisto käyttävät järjestelmää. Toimistopäällikkö lisää uudet toimittajat, muuttaa pankkitilinumeroita ja lähettää maksuerät. Hyväksyntäkierto on teknisesti käytössä, mutta toimitusjohtaja hyväksyy laskut toimistopäällikön tunnuksella, koska ”se on nopeampaa”.
Tilintarkastajan näkökulmasta tehtävien eriyttäminen ei toteudu. Laskujen hyväksyntään ei voi luottaa kontrollina, joten tarkastaja joutuu laajentamaan ostojen ja maksujen aineistotarkastusta. Työ lisääntyy, ja havainto kirjataan todennäköisesti tilintarkastusmuistioon johdolle. Korjaus on yksinkertainen: henkilökohtaiset tunnukset kaikille ja pankkitilinumeron muutoksille erillinen hyväksyntä. Jälkimmäinen suojaa myös laskutuspetoksilta, joissa huijari pyytää vaihtamaan toimittajan tilinumeron.
Yleisimmät virheet ja miten ne vältetään
Lähteneiden työntekijöiden tunnukset jäävät voimaan. Tarkastaja vertaa käyttäjälistaa henkilöstölistaan, ja kuukausia sitten lähteneen työntekijän aktiivinen tunnus on yksi yleisimmistä havainnoista. Neljännesvuosittainen käyttöoikeuksien läpikäynti riittää useimmille pk-yrityksille.
Järjestelmämuutoksia ei dokumentoida. Kun palkkajärjestelmän ja kirjanpidon välinen integraatio muutetaan kesken tilikauden ilman testausta tai hyväksyntää, tarkastaja ei voi todeta, siirtyivätkö luvut oikein. Lyhytkin sähköposti tai tiketti, josta näkyy muutos, testaus ja hyväksyjä, ratkaisee asian.
Varmuuskopiot oletetaan toimiviksi. Kirjanpitolaki edellyttää aineiston säilyttämistä, tositteiden osalta pääsääntöisesti 6 vuotta ja tilinpäätöksen ja pääkirjan osalta 10 vuotta. Jos aineisto on vanhassa paikallisessa järjestelmässä, jota kukaan ei enää osaa käyttää, säilytysvelvoite ei käytännössä täyty.
IT-tarkastus ei ole kyberturvallisuusauditointi
Tilintarkastajan IT-työ keskittyy järjestelmiin, joilla on merkitystä tilinpäätöksen kannalta. Hyvä puhdas tilintarkastuskertomus ei siis tarkoita, että yrityksen tietoturva olisi kunnossa. Tarkastaja ei tee tunkeutumistestausta, ei arvioi työasemien suojausta eikä ota kantaa GDPR-vaatimustenmukaisuuteen.
Jos tällaista varmuutta tarvitaan, tilataan erillinen toimeksianto, kuten kyberturvallisuusauditointi tai tietosuoja-auditointi. Big Four -yhtiöillä (KPMG, PwC, EY, Deloitte) on omat IT-riskipalvelujen yksikkönsä, ja myös esimerkiksi BDO ja Grant Thornton tarjoavat IT-tarkastuspalveluja. Riippumattomuussäännöt rajoittavat sitä, mitä neuvontapalveluja tilintarkastaja voi myydä omalle tarkastusasiakkaalleen, erityisesti yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä.
Kustannuksissa IT-osuus näkyy harvoin omana rivinään. Pienen osakeyhtiön 1 500-5 000 euron tarkastuspalkkioon sisältyy yleensä muutaman tunnin järjestelmäläpikäynti. Keskisuuressa yrityksessä, jonka tarkastuspalkkio on 5 000-20 000 euroa, IT-työn osuus kasvaa sitä mukaa kuin järjestelmiä ja integraatioita on enemmän.
UKK
Tarvitaanko IT-tarkastusta, jos yrityksellä on vain yksi pilvikirjanpito-ohjelma?
Kyllä, mutta suppeana. Tilintarkastaja selvittää vähintään, ketkä järjestelmää käyttävät, millaisilla oikeuksilla ja miten tilitoimiston ja yrityksen vastuut jakautuvat. Työ kestää usein vain muutaman tunnin.
Pitääkö yrityksen itse hankkia ISAE 3402 -raportti palveluntarjoajalta?
Yleensä tilintarkastaja pyytää sen yrityksen kautta. Suurimmat suomalaiset taloushallinnon pilvipalvelut julkaisevat raportin vuosittain asiakkailleen. Jos raporttia ei ole, tarkastaja joutuu käyttämään muita, usein työläämpiä menetelmiä.
Kirjataanko IT-puutteet tilintarkastuskertomukseen?
Harvoin. Valtaosa IT-havainnoista raportoidaan johdolle erillisessä muistiossa. Kertomukseen ne vaikuttavat vain, jos puute on niin vakava, ettei tilinpäätöksen oikeellisuudesta saada riittävää varmuutta.
Valmistaudu järjestelmätarkastukseen ennakkoon
Yritys, joka tuntee omat järjestelmänsä, säästää sekä aikaa että palkkiota. Käytännön lähtökohta on kolme dokumenttia: ajantasainen käyttäjä- ja oikeuslista, luettelo tilikauden aikana tehdyistä järjestelmämuutoksista sekä palveluntarjoajien ISAE 3402 -raportit. Kun nämä ovat valmiina ennen tarkastuksen alkua, tilintarkastaja voi luottaa kontrolleihin ja keskittyä olennaiseen.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, eikä se korvaa henkilökohtaista neuvontaa. Ota konkreettisissa tilanteissa yhteyttä omaan tilintarkastajaasi. Säädökset ja standardit muuttuvat, joten tarkista ajantasaiset vaatimukset Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta.