Tilintarkastajan auktorisointi ja valvonta on Suomessa tiukasti säänneltyä toimintaa, joka takaa sen, että tilintarkastuskertomukseen voi luottaa yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Monelle pk-yrityksen hallituksen jäsenelle tai taloyhtiön isännöitsijälle jää kuitenkin epäselväksi, kuka oikeastaan valvoo tilintarkastajia, mitä pätevyysvaatimukset tarkoittavat käytännössä ja miten voi itse varmistua siitä, että valittu tilintarkastaja on aidosti auktorisoitu.
Miksi tilintarkastajan pätevyys on säänneltyä
Tilintarkastuslaki (1141/2015) määrittää, kuka saa toimia tilintarkastajana ja millä edellytyksillä. Sääntelyn tarkoitus ei ole byrokratia sinänsä, vaan sen varmistaminen, että tilintarkastuskertomuksen allekirjoittaja on osoittanut osaamisensa tutkinnolla, ylläpitää sitä jatkuvalla koulutuksella ja toimii riippumattomasti tarkastettavasta yhteisöstä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että titteliä ”tilintarkastaja” ei saa käyttää kuka tahansa kirjanpitoa osaava henkilö, vaikka tämä olisikin monelle yllätys. Nimike on suojattu, ja sen käyttö ilman voimassa olevaa hyväksyntää on lainvastaista.
PRH:n tilintarkastusvalvonta koordinoi koko alaa
Vuoteen 2016 asti tilintarkastajien hyväksyminen ja valvonta kuului Keskuskauppakamarille, mutta tehtävä siirrettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH). PRH:n Tilintarkastusvalvonta vastaa nykyään tilintarkastajien hyväksymisestä, rekisterin ylläpidosta sekä laadun- ja seuraamusvalvonnasta.
PRH:n tilintarkastajarekisteristä voi maksutta tarkistaa, onko tietty henkilö tai yhteisö auktorisoitu tilintarkastaja ja mikä pätevyys hänellä on voimassa. Tämä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun taloyhtiön hallitus valitsee tilintarkastajaa ensimmäistä kertaa tai kun yritys vaihtaa tarkastajaa yrityskaupan yhteydessä.
HT-, KHT- ja JHT-pätevyydet käytännössä
Suomessa on kolme tilintarkastajan pätevyystasoa, jotka eroavat toisistaan sekä tutkinnon vaativuuden että käyttöalan suhteen. HT-tilintarkastaja (hyväksytty tilintarkastaja) on yleispätevyys, joka riittää valtaosalle pienistä ja keskisuurista osakeyhtiöistä. KHT-tilintarkastaja (Keskuskauppakamarin hyväksymä) vaatii HT-tutkinnon lisäksi vaativamman lisätutkinnon ja on käytännössä edellytys pörssiyhtiöiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden lakisääteisissä tarkastuksissa. JHT-tilintarkastaja puolestaan erikoistuu julkishallintoon: kunnat, kuntayhtymät ja valtio-omisteiset yhtiöt tarvitsevat usein nimenomaan JHT-pätevyyden omaavan tarkastajan.
HT-tutkinto koostuu kolmiosaisesta kirjallisesta kokeesta, jossa mitataan sekä kirjanpidon, verotuksen että yhtiöoikeuden osaamista. KHT-lisäosat ovat tunnetusti vaativia, ja niiden läpäisyprosentti on perinteisesti matalampi kuin HT-tutkinnon. Pätevyyksien eroja ja niiden käyttöalaa on käsitelty tarkemmin artikkelissa HT, KHT ja JHT – pätevyyksien erot ja käyttöala.
Miten auktorisointi kannattaa tarkistaa käytännössä
Kun pieni osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö valitsee tilintarkastajaa, kannattaa varmistaa kaksi asiaa: onko henkilöllä tai yhteisöllä voimassa oleva hyväksyntä PRH:n rekisterissä, ja vastaako pätevyys tarkastettavan kohteen vaatimuksia. Esimerkiksi keskisuuren teollisuusyrityksen konsernitilinpäätöksen tarkastukseen tarvitaan usein KHT-tason osaamista ja kokemusta IFRS-standardeista, kun taas paikallisen pienen palveluyrityksen lakisääteiseen tarkastukseen HT-pätevyys on riittävä ja usein myös kustannustehokkaampi valinta.
Yleinen virhe on olettaa, että suuri toimisto takaa automaattisesti oikean osaamistason – todellisuudessa myös isoissa tilintarkastusyhteisöissä kuten KPMG:llä, PwC:llä, EY:llä tai Deloittella tarkastustiimin kokoonpano ja nimetyn päävastuullisen tarkastajan pätevyys ratkaisevat. Keskisuurten kotimaisten yhteisöjen, kuten BDO:n, Grant Thorntonin tai RSM Finlandin, vahvuus on usein juuri siinä, että asiakas saa suoran kontaktin kokeneeseen KHT- tai HT-tarkastajaan ilman ylimääräisiä väliportaita. Käytännön vinkkejä sopivan ammattilaisen löytämiseen on koottu artikkeliin Tilintarkastajan valinta – näin löydät sopivan ammattilaisen.
Jatkuva valvonta ei pääty tutkinnon suorittamiseen
Auktorisointi ei ole kertaluonteinen leima, vaan tilintarkastajat ovat jatkuvan valvonnan piirissä koko uransa ajan. PRH:n Tilintarkastusvalvonta tekee säännöllisiä laadunvalvontatarkastuksia, joissa käydään läpi tarkastajan työpapereita, dokumentaatiota ja ISA-standardien (International Standards on Auditing) noudattamista. Havaituista puutteista voi seurata huomautus, varoitus tai vakavimmissa tapauksissa hyväksynnän peruuttaminen.
Suomen Tilintarkastajat ry toimii alan ammattijärjestönä ja tukee jäseniään ammattitaidon ylläpitämisessä muun muassa ST-Akatemian koulutustarjonnan kautta. Jatkuva kouluttautuminen on tilintarkastajille käytännössä pakollista, sillä sekä lainsäädäntö että standardit – viimeisimpänä esimerkiksi kestävyysraportoinnin ESRS-standardit ja niihin liittyvät varmennusvelvoitteet – muuttuvat jatkuvasti.
Riippumattomuus ja rotaatiovelvoite osana valvontaa
Auktorisoinnin lisäksi tilintarkastajan on täytettävä tiukat riippumattomuusvaatimukset jokaisessa yksittäisessä toimeksiannossa. Tarkastaja ei saa omistaa osuuksia tarkastettavasta yhtiöstä, hänellä ei saa olla lähisukulaissuhteita yhtiön johtoon, eikä hän saa vastaanottaa muita merkittäviä palkkioita samalta asiakkaalta tavalla, joka vaarantaisi puolueettomuuden.
Pörssiyhtiöiden kohdalla riippumattomuutta on vahvistettu myös rotaatiovelvoitteella: sama KHT-tilintarkastaja tai tarkastusyhteisö voi toimia saman pörssiyhtiön päävastuullisena tarkastajana enintään noin kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen tehtävä on kilpailutettava uudelleen. Tämä on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi Talvivaaran ja HKScanin kaltaiset julkisuudessa käsitellyt tapaukset ovat vaikuttaneet koko alan käytäntöihin ja lisänneet keskustelua riippumattomuuden merkityksestä.
Yleinen väärinkäsitys: tilintarkastaja ja tilitoimisto sekaisin
Yksi toistuva väärinkäsitys on, että tilintarkastaja ja tilitoimisto ovat sama asia tai että sama toimija voisi hoitaa molemmat tehtävät saman yrityksen kohdalla. Näin ei ole. Juokseva kirjanpito ja palkkahallinto kuuluvat tilitoimistolle, kun taas tilintarkastus on nimenomaan ulkopuolinen, riippumaton tarkastus, jossa arvioidaan kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta jälkikäteen. Sama pätevyys ei tuo automaattisesti oikeutta molempiin rooleihin, ja riippumattomuussäännöt nimenomaan estävät saman tahon toimimasta molemmissa rooleissa samalle asiakkaalle.
Vastaavasti kannattaa muistaa, että perintätoiminta kuuluu perintätoimistoille ja yleinen lainopillinen neuvonta asianajajille – tilintarkastusyhteisöt saattavat tarjota lähialan palveluita kuten veroneuvontaa tai yrityskaupan due diligenceä, mutta nämä ovat erillisiä palveluita, joiden laajuus kannattaa aina sopia erikseen.
Usein kysyttyä
Mistä näen, onko tilintarkastaja aidosti auktorisoitu?
PRH:n julkisesta tilintarkastajarekisteristä voi maksutta tarkistaa henkilön tai yhteisön voimassa olevan hyväksynnän ja pätevyystason.
Voiko HT-tilintarkastaja tarkastaa pörssiyhtiön?
Käytännössä ei – pörssiyhtiöiden ja pankki- tai vakuutussektorin lakisääteisissä tarkastuksissa edellytetään yleensä KHT-pätevyyttä, sillä se sisältää HT-tutkintoa vaativammat lisäosat.
Mitä tapahtuu, jos tilintarkastaja rikkoo riippumattomuussääntöjä?
PRH:n Tilintarkastusvalvonta voi antaa huomautuksen tai varoituksen, ja vakavimmissa tapauksissa hyväksyntä voidaan peruuttaa kokonaan tai määräajaksi.
Yhteenveto
Tilintarkastajan auktorisointi ja sen jatkuva valvonta muodostavat perustan sille, että tilintarkastuskertomukseen voi luottaa – oli kyse sitten pienestä osakeyhtiöstä, taloyhtiöstä tai pörssiyhtiöstä. PRH:n rekisteri tarjoaa nopean tavan varmistaa pätevyys ennen toimeksiannon aloittamista, ja pätevyystason (HT, KHT, JHT) tulisi aina vastata tarkastettavan kohteen vaatimuksia. Koska tilintarkastusvelvollisuuden rajat ja pätevyysvaatimukset voivat muuttua, ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa PRH:n tai Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta, ja konkreettisessa tilanteessa kääntyä pätevän tilintarkastajan puoleen henkilökohtaista neuvontaa varten.
