Neuvontapalvelut ja tarkastus samalta toimijalta herättävät säännöllisesti kysymyksiä pk-yritysten hallituksissa ja taloyhtiöiden isännöitsijätoimistoissa: voiko sama tilintarkastusyhteisö tehdä sekä lakisääteisen tilintarkastuksen että esimerkiksi verokonsultoinnin tai kirjanpidon tarkastuksen samalle asiakkaalle? Vastaus ei ole yksiselitteinen kyllä tai ei, vaan riippuu palvelun luonteesta, yhtiön koosta ja siitä, onko kyseessä yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö (PIE-yhteisö) kuten pörssiyhtiö.
Miksi asia on tilintarkastuksessa niin herkkä
Tilintarkastuksen koko arvo perustuu riippumattomuuteen. Jos sama toimisto sekä laatii yhtiön veroilmoituksen strategian että sen jälkeen tarkastaa saman tilinpäätöksen, tarkastaja voi käytännössä joutua arvioimaan omaa työtään.
Tätä kutsutaan itsetarkastuksen uhaksi (self-review threat), ja se on yksi tilintarkastuslain (1141/2015) ja ISA-standardien keskeisistä riskeistä. Tarkastajan riippumattomuus ei ole muodollisuus, vaan koko tilintarkastuskertomuksen uskottavuuden perusta – jos lukija, esimerkiksi pankki tai rahoittaja, ei voi luottaa siihen, että lausunto on annettu puolueettomasti, koko tarkastuksen arvo katoaa.
Mitä oheispalveluja tilintarkastusyhteisö voi tarjota samalle asiakkaalle
Big Four -yhtiöt (KPMG, PwC, EY, Deloitte) sekä keskisuuret toimijat kuten BDO, Grant Thornton, RSM Finland ja Mazars tarjoavat tyypillisesti tilintarkastuksen rinnalla myös veroneuvontaa, yrityskaupan due diligence -palveluja ja IT-tarkastuksia. Tämä on sallittua, mutta rajat riippuvat asiakkaan tyypistä.
Pienelle tai keskisuurelle osakeyhtiölle, joka ei ole PIE-yhteisö, sallittujen oheispalvelujen kirjo on laajempi. Tarkastusyhteisö voi esimerkiksi avustaa tilinpäätöksen laadinnassa liittyvissä kysymyksissä tai tehdä veroneuvontaa, kunhan johto tekee kaikki olennaiset päätökset itse eikä tarkastaja päädy tarkastamaan omaa työtään.
PIE-yhteisöillä – pörssiyhtiöt, luottolaitokset, vakuutusyhtiöt – tilanne on tiukempi. EU:n tilintarkastusasetus kieltää näiltä kokonaan tietyt palvelut, kuten kirjanpidon laatimisen, veroilmoitusten valmistelun joissain tapauksissa ja sisäisen tarkastuksen ulkoistamisen samalle toimijalle, joka hoitaa lakisääteisen tarkastuksen. Näille yhtiöille on myös rotaatiovelvoite: sama KHT-tilintarkastusyhteisö voi toimia päävastuullisena tarkastajana enintään noin 10 vuotta, minkä jälkeen kilpailutus on pakollinen.
Käytännön esimerkki: keskisuuri perheyritys ja verokonsultointi
Ajatellaan 8 miljoonan euron liikevaihdon konepajaa, jonka tilintarkastuksesta vastaa keskisuuri tilintarkastusyhteisö. Yhtiö suunnittelee sukupolvenvaihdosta ja haluaa samalta toimistolta myös veroneuvontaa järjestelyn rakenteesta.
Tämä on tavallisesti mahdollista, koska yhtiö ei ole PIE-yhteisö. Käytännössä toimistot kuitenkin usein eriyttävät tehtävät eri tiimeille ja dokumentoivat riippumattomuusarvioinnin – kuka teki mitä, ja varmistetaan, ettei sama henkilö allekirjoita sekä veroneuvontaraporttia että tilintarkastuskertomusta ilman erillistä laadunvarmistuskierrosta. Hallituksen kannattaa pyytää tarkastajalta kirjallinen selvitys siitä, miten riippumattomuus on arvioitu ennen toimeksiannon hyväksymistä.
Yleisimmät virheet, joita yritykset tekevät
Kolme virhettä toistuu käytännössä säännöllisesti:
- Yhtiö olettaa, että ”sama talo hoitaa kaiken” on aina kustannustehokkain ja ongelmaton ratkaisu, tarkistamatta onko kyseessä PIE-yhteisö.
- Hallitus ei pyydä tarkastajalta dokumentoitua riippumattomuusarviointia, vaikka tarkastaja on siihen tilintarkastuslain mukaan velvollinen.
- Oheispalvelun laajuutta ei rajata kirjallisesti, jolloin esimerkiksi veroneuvonnasta liukuu huomaamatta osaksi kirjanpitopäätösten tekemistä – mikä ei enää ole sallittua.
Yleinen väärinkäsitys: ”yksi luukku” tarkoittaisi automaattisesti riskiä
Moni yrittäjä uskoo, että kaikkien palvelujen ostaminen samalta tilintarkastusyhteisöltä olisi sinänsä kiellettyä tai epäluotettavaa. Näin ei ole. Tilintarkastuslaki ja ISA-standardit eivät kiellä oheispalveluja lähtökohtaisesti – ne edellyttävät, että tarkastaja arvioi ja dokumentoi riippumattomuuden jokaisen toimeksiannon kohdalla erikseen ja tarvittaessa kieltäytyy tehtävästä tai järjestää suojatoimet, kuten erilliset tiimit ja ulkopuolisen laadunvarmistuksen.
Toinen yleinen sekaannus koskee tehtävien rajaa: juokseva kirjanpito ja palkkahallinto kuuluvat tilitoimistoille, eivät tilintarkastajalle. Tilintarkastus on aina ulkopuolinen, riippumaton tarkastus jossa arvioidaan kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta – ei sen laatimista. Vastaavasti perintätoiminta kuuluu perintätoimistoille ja yleinen lainopillinen neuvonta asianajajille, vaikka osa Big Four -yhtiöistä tarjoaakin veroneuvontaa oman erillisen yksikkönsä kautta.
Miten asia näkyy tilintarkastuskertomuksessa
Jos tarkastaja on toiminut riippumattomuutta vaarantavalla tavalla, tämä voi näkyä mukautettuna kertomuksena tai vakavimmissa tapauksissa tarkastajan on kieltäydyttävä antamasta lausuntoa kokonaan. Käytännössä PRH:n tilintarkastusvalvonta on puuttunut tapauksiin, joissa oheispalvelujen laajuus on ylittänyt sallitun rajan, ja tällaiset tapaukset ovat johtaneet myös julkiseen keskusteluun tilintarkastajan roolista – esimerkiksi Talvivaaran ja HKScanin tapaukset nostivat 2010-luvulla laajemmin esiin kysymyksiä tarkastajan riippumattomuudesta ja sen valvonnasta.
Milloin kannattaa harkita eri toimijaa neuvontaan ja tarkastukseen
Vaikka laki sallisi saman toimijan käytön, käytännön syistä moni yhtiö päätyy silti hankkimaan esimerkiksi laajan yrityskaupan due diligence -selvityksen tai kyberturvallisuusauditoinnin eri toimistolta kuin lakisääteisen tarkastuksen tekijältä. Tämä vähentää riippumattomuuskeskustelun tarvetta kokonaan ja voi myös tuoda toisen asiantuntijan näkökulman samaan aineistoon.
Erityisesti silloin, kun yhtiö on lähestymässä PIE-statusta (esimerkiksi suunnittelee listautumista) tai kun tarkastuspalkkio on jo merkittävä osa toimiston kokonaislaskutuksesta kyseiseltä asiakkaalta, kannattaa harkita tarkastuksen ja neuvonnan erottamista eri toimijoille jo etukäteen.
UKQ
Voiko sama tilintarkastaja tehdä sekä tilintarkastuksen että kirjanpidon?
Ei. Juokseva kirjanpito kuuluu tilitoimistolle. Sama henkilö tai yhteisö ei voi laatia kirjanpitoa ja sen jälkeen tarkastaa sitä, koska tämä olisi suora itsetarkastuksen uhka eikä täytä riippumattomuusvaatimusta.
Onko pörssiyhtiöillä tiukemmat säännöt oheispalveluille kuin pienillä yhtiöillä?
Kyllä. PIE-yhteisöillä, kuten pörssiyhtiöillä, pankeilla ja vakuutusyhtiöillä, EU:n tilintarkastusasetus kieltää tietyt oheispalvelut kokonaan ja rajoittaa muiden palvelujen laskutusta suhteessa tarkastuspalkkioon. Pienemmillä yhtiöillä liikkumavaraa on enemmän, mutta riippumattomuus on silti aina arvioitava.
Mistä tarkistan, onko oma yhtiöni PIE-yhteisö ja mitä rajoja siihen sovelletaan?
Ajantasaiset määritelmät ja raja-arvot kannattaa tarkistaa suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tilintarkastusvalvonnan tai Suomen Tilintarkastajat ry:n verkkosivuilta, koska säädökset ja tulkinnat voivat muuttua.
Yhteenveto
Neuvontapalvelujen ja tarkastuksen yhdistäminen samalle toimijalle on sallittua monille pk-yrityksille, mutta se ei ole automaatio – se edellyttää aina dokumentoitua riippumattomuusarviointia ja selkeää rajanvetoa siitä, mitä tarkastaja saa tehdä ja mitä ei. Tilintarkastajaa valittaessa kannattaa kysyä suoraan, miten toimisto käsittelee riippumattomuuden silloin, kun samalta taloltaan ostetaan myös muita palveluja. Koska säädökset ja PIE-määritelmät voivat muuttua, konkreettisessa tilanteessa on aina syytä kääntyä pätevän HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajan puoleen ennen päätöksiä.